Matkailu kasvaa Helsingissä

(Julkaistu Uusi Suomi 21.2.2017)

Helsingin kaupunki uutisoi (18.2.2017) matkailijoiden yöpymisten saavuttaneen uuden ennätyksen vuonna 2016. Kasvua tuli sekä kotimaisista että ulkomaisista matkailijoista. Eniten ulkomaisia matkailijoita tuli suurusjärjestyksessä Saksasta, Ruotsista, Yhdysvalloista, Venäjältä, Iso-Britanniasta, Japanista ja Kiinasta. Kasvu-uralle pääsemisen tekee mielenkiintoiseksi se, että venäläisten matkailijoiden määrä romahti peräti kahdeksan prosenttia. Tästä huolimatta muiden maiden matkailijoiden – erityisesti amerikkalaisten – kasvu paikkasi venäläisten jättämän aukon.

Yöpymisten syistä noin puolet liittyy työhön ja se kasvoikin nopeammin kuin vapaa-ajan yöpymiset. Hotellialan yrittäjien mieleen on se, että keskimääräinen täyttöaste nousi 72 prosenttiin. Sivumennen mainiten luku on täsmälleen sama kuin Tukholmassa.

Taidemuseo kiinalaisia houkuttelemaan?

Eniten potentiaalia löytyisi japanilaisista ja kiinalaisista matkailijoista. Ensin mainittujen määrä lisääntyy verrattuna muihin Euroopan kaupunkeihin. Vastaavasti kiinalaisista yöpyjistä ainoastaan 39 prosenttia jää Helsinkiin – suurin osa tyytyi Vantaan lentokenttähotelleihin. Kiinalaisten houkutteleminen jäämään Helsingin keskustaan oli yksi peruste Guggenheim -taidemuseon ajamiselle viime vuonna.

Luvut ovat rohkaisevia ja antavat lisäpontta uusille hotellihankkeille, kuten norjalaisen liikemiehen suunnittelema lasinen hotelli Helsingin Hakaniemeen. Tietysti pieni positiivinen ongelmakin löytyy. Nimittäin muissa pohjoismaisissa pääkaupungeissa matkailijoiden yöpymiset kasvavat vieläkin nopeammin (Tukholma +8 %, Oslo +7 %, Kööpenhamina +9 %).

Myös Lapin matkailu kasvaa 

Helsingissä yövyttiin viime vuonna 3,6 miljoona kertaa, mutta lähes samanlaisiin lukuihin päästiin Lapissa 2,6 miljoonalla kerralla. Joulukuussa kasvua tuli peräti neljännes lisää edellisvuoteen verrattuna! Kaivosteollisuuden sijaan Lapin kannattaisi laittaa aikaa ja energiaa mieluummin matkailun kehittämiseen.

Ei ihme, että matkailuala investoi voimakkaasti lähivuosina. Matkailu- ja ravintola-ala Mara tiedottaa, että uusia hotelli- ja kylpylähankkeita syntyy miljardilla eurolla vuoteen 2020 mennessä. Suurin imu on Helsingin seudulla ja Lapissa. Muun Suomen kannattaisi löytää omat vahvuutensa ja tulla mukaan imuun.

Kippis ja kiitos!

Elinkeinoelämän järjestöjen viestissä kuusi keinoa talouskasvuun

(Julkaistu Uusi Suomi 9.2.2017)

Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari, Perheyritysten liitto ja Suomen Yrittäjät ovat julkaisseet (8.2.2017) kuusi keinoa, joilla talouteen saadaan lisää työllisyyttä ja kasvua. Tosin pääministeri Juha Sipilän mukaan mitään leikkauksia ei tarvita, ja elinkeinoministerin Mika Lintilän mukaan talouskasvu tulee ohittamaan kaikki asiantuntijoiden arviot. Mutta jos tapahtuu niinkin epätodennäköinen asia, että paikallaan jähmettymällä kaikki ei käännykään parhaaksi? Tässä varmuuden vuoksi järjestöjen yhteiset neuvot.

1. Rakenteet reippaasti uusiksi, sääntely säälliseksi

Lisää kilpailua ja työelämän joustoja. Suomen Yrittäjät on esittänyt mekaanista ”yksi sääntely sisään, kaksi ulos” periaatetta käyttöönotettavaksi lainvalmistelussa. Tätä on sovellettu ainakin Saksassa ja Isossa-Britanniassa.

2. Verotuksesta kilpailuetua

Verotuksessa tulee kannustaa yrittämiseen, omistamiseen ja työntekoon. Suomen jyrkkä palkkaverotuksen progressio heikentää kannustamia ja haittaa kotimaisen omistajuuden syntymistä. Toisaalta ulkomainen omistaja herättää vähemmän kateutta suomalaisissa. Työn verotusta kuvaa se, että 42 200 euron palkkatasolla Suomi on Pohjoismaiden ankarin verottaja.

3. Julkinen sektori tälle vuosituhannelle

Julkisen sektorin näkymä huolestuttaa huoltosuhteen heikkenemisen myötä. Tarvitaan lisää yksityisiä toimijoita julkisiin palveluihin. Sote-uudistuksen ja valinnanvapauden myötä julkisen sosiaali- ja terveysalan markkinoita avataan nykyistä enemmän, jotta verorahoille saadaan kustannustehokkaampaa vastinetta. Vaarana on, että ideologisista syistä yksityisille sote-yrityksille – joita Suomen on yli 16 000 terveydenhoitoalalla ja yli 3 000 sosiaalialalla – suljetaan markkinat. Viimeksi mainittu ei pysäyttäisi julkisen sektorin kasvua.

4. Sote-uudistus ja valinnanvapaus valmiiksi

Sosiaali- ja terveyspalvelu- ja maakuntauudistus on vietävä maaliin ja kansalaisille on taattava valinnanvapaus. Enemmän asiakaslähtöisyyttä, korkealaatuisuutta ja innovatiivisuutta. Toistaiseksi uudistus etenee myötäpurjeessa, mutta ensi vaalikaudella vaarana on uudistusten osittainen peruminen.

5. Maahanmuuttajille mahdollisuus yrittäjyyteen ja työhön

Tarvitsemme lisää ulkomaista työvoimaa. Kyse voi olla erityisosaamista vaativista tehtävistä tai suoranaisista työvoimapula-aloista. Lisäisin vielä, että viime vuosien syntyvyyden romahtaminen on pitkällä aikavälillä vinouttamassa huoltosuhdetta entisestään.

6. Työtä vapaakaupan puolesta 

Suomi on vientivetoinen maa, jolla on pienet sisämarkkinat. Viime aikojen maailmanpoliittiset tapahtuvat ovat osoittaneet, että vapaan kaupan eteen on aidosti tehtävä työtä. Vuoden 2008 talouskriisin jälkeen maailmalla on luotu yli kolme tuhatta eri kaupanestettä. Niiden myötä suomalaiset yritykset menettävät vientituloja ja markkinoita. Byrokratia iskee erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Helsinkiläiset tyytyväisiä liikuntapalveluihinsa

Eurooppalaisessa vertailussa Helsinki on pääkaupunkien ykkönen.

Helsingin Sanomat uutisoi (3.2.2017), että helsinkiläisten tyytyväisyys liikuntapalveluihin on Euroopan kärkikastia. Uutisessa viitattiin Euroopan Unionin vuoden 2015 tutkimukseen ”Quality of life in European cities”. Samassa uutisessa ilmeni, että Helsingin kaupungin Liikuntaviraston omassa tutkimuksessa kaikkien asiakkaiden yhteenlaskettu tyytyväisyys oli tasolla 4,07 (asteikko 1-5). Tämä on erittäin hyvä taso.

Liikuntapalvelut ovat tärkeitä kaupunkilaisille. Tämän johdosta se on yksi merkittävä teema kuntavaaleissa. Osallistuin Helsingin kokoomuksen järjestämään suoraan videoituun (facebook live) keskustelupaneeliin (31.1.2017), jossa muita panelisteja olivat Oge Oguejiofor-Eneh, Jonna Temonen ja Timo Vuori. Nauhoitus on nähtävillä Helsingin kokoomuksen facebook-sivulla.

Keskustelupaneelissa todettiin liikunnan tärkeys kaikille, ja toivottiin liikunnan kynnyksen laskemista nuorille ja vanhuksille. Itse toin keskusteluun konkreettisia ehdotuksia, kuten tekonurmikenttien lisäämistä. Toivoin alueellista tasapainoa siten, että joukkuelajeja, kuten jalkapalloa, tulisi voida harrastaa jatkossakin kantakaupungin alueella ja nykyistä enemmän itäisessä Helsingissä.

Jätkäsaareen tulossa urheilukenttä, muualla epävarmuutta

Kantakaupungissa vaarana on, että kaavoituksessa unohdetaan avoimet liikuntakentät. Jätkäsaareen on tulossa täysimittainen jalkapallo- ja jääkiekkokenttä. Sen sijaan Kalasataman tilanne on huolestuttavampi. Itäisessä Helsingissä ongelmana on rahoituksen puute. Nimittäin uudet tekonurmikentät tehdään seurojen ja sponsorien voimin, ja kaupunki myöntää ainoastaan lainaa. Tämä on johtanut siihen, että itäisissä kaupunginosissa avoimet urheilukentät ovat harvemmassa.

Liikunnalliset kuntavaaliehdokkaat hetkeä ennen keskustelupaneelia. Vasemmalta ylhäältä alkaen Mikko Savelius, Timo Vuori, Jonna Temonen ja Oge Oguejiofor-Eneh.

Tässä kohtaan on myönnettävä, että minulla on oma lehmä ojassa. Nimittäin aloin selvittää Herttoniemen alueelle ylipainehallin (kuplahalli) rakentamista. Motiivini oli oman tyttöni harrastusolosuhteet, jotka ovat puutteelliset nykyjalkapallolle. Selvitin eri toimijoiden kanssa asiaa, ja nyt vahvin ehdokas on Herttoniemen sairaala-alue liikuntapuisto, johon on tulossa kaavamuutos. Asia on alulla, ja mahdollinen rakentamispäätös tehdään ehkä muutaman vuoden kuluttua. Jo alkuvaihe on osoittanut, että ylipainehallin perustamisen on suuritöinen hanke. Hieman vastaavan projektin toteuttanut herrasmies totesi, että homma muistutti ydinvoimalan rakentamista, sillä niin runsasta oli juokseminen eri virastojen ja virkamiesten välillä.

Pormestarimalli tuo muutoksen liikuntavirastoon

Muutos on tulossa. Kesällä 2017 voimaan astuvan pormestarimallin myötä liikuntapalvelut siirtyvät kulttuurin ja nuorisopalveluiden ohella yhteiseen Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialaan. Sen poliittinen ohjaus annetaan kulttuuri-ja vapaa-aika -lautakunnalle. Uusi malli antaa vapaammat kädet tehdä päätökset yhdeltä luukulta, kun aikaisemmin asiat olivat enemmän hajalle useammalle eri virastolle. Tai näin periaatteessa asian tulisi mennä. Nyt vaaditaan päättäjiä, jotka huolehtivat kaupunkilaisten eduista.

Pidetään kaupunkimme liikuntapalvelut korkealla tasolla, kehitetään toimintaa ja otetaan aivan kaikki mukaan liikkumaan!