Mitä jos kokeiltaisiin yksinkertaistamista?

(Julkaistu Helsingin Yrittäjät 26.1.2018)

Yrittäminen on yksinkertaisten ihmisten työtä. Kyllä, kuulun joukkoon. En suoraan sanottuna ymmärrä miksi asiat täytyy tehdä monimutkaisesti, tulkittavaksi, visaiseksi – suoraan sanottuna vaikeaksi. Mitä jos kokeilisit suoraviivaisempaa lähestymistapaa?

Tässä on juju. Nimittäin asioiden tekeminen yksinkertaisesti ei ole… no, yksinkertaista. Helpoimman, suoraviivaisimman ja yksiselitteisemmän tavan löytäminen vaatii runsaasti kokeiluja, erehtymistä ja resursseja. Kun lopulta se yksinkertaisin tapa löytyy, niin mieleen hiipii hirvittävä ajatus: ”tämänkin miettimiseen meni paljon arvokasta aikaa”. Ja kahta kauheammalta tuntuu, jos valittu yksinkertaisin toimintamalli oli juuri se malli, joka oli ensimmäisenä mielessä, kun koko monimutkainen miettimisprosessi alunperinkin aloitettiin.

Miksi kiky ja aktiivimalli ovat ontuvia

Mennään politiikan puolelle. Poimin kaksi valtiovallan päätöstä, joissa ei poliittisista syistä ole valittu yksinkertaisinta ajatusta vaan on rakennettu monimutkainen himmeli.

Kilpailukykysopimuksessa (kiky) haluttiin pidentää vuosittaista työaikaa. Yksinkertaisin tapa olisi ollut tehdä kahdesta täysin turhasta pyhäpäivästä, helatorstai ja loppiainen, normaali työpäivä. Sen sijaan päädyttiin niin monimutkaiseen malliin, että ainakin pienemmät ja osapäiväisesti työllistävät yritykset ovat jättäneet sen suosiolla väliin.

Toinen monimutkainen viritelmä on rakennettu työttömien työnhakijoiden aktiivimallista. Mikäli haluttaisiin työnhakijoita patistaa hakemaan töitä puuttumalla työttömyyskorvaukseen, niin se oltaisiin voitu porrastaa mekaanisesti. Korvausta olisi voitu laskea mekaanisesti vaikkapa kolme tai kuuden kuukauden välein. Näin työnhakijalle tulee automaattisesti motivaatio hakea parempaa toimeentuloa palkkatyöstä tai yrittämisestä ajan myötä. Sen sijaan päädyttiin byrokraattiseen järjestelyyn, jossa työnhakijan ja viranomaisten välillä liikkuu jatkuvaa raportointia ja tulkinnanvaraisuutta.

Sote-jaoston ensimmäinen vuosi takana

Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnan jaoston ensimmäinen vuosi on takana. Tai tarkalleen ottaen kahdesta jaostosta yhdistetyn ja kesällä 2017 aloittaneen uuden jaoston ensimmäinen syyskausi on takana. Jaoston jäsenyys on ollut hyvin mielenkiintoinen ja tiivistahtinen. Kokouksia pidetään joka toinen viikko,  mikä on enemmän kuin suurimmalla osalla muita Helsingin poliittisia lautakuntia tai jaostoja.

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelussa näkyi ohjeistuksen muuttuminen omaishoidon tuessa.

Sain tilastot viime vuodelta ja avaan hieman niitä tässä blogissa. Muutoksenhaut koskevat tavallisten kaupunkilaisten sosiaali- ja terveyspalveluita, joten ne ovat lähtökohtaisesti salassa pidettäviä. Sen sijaan käsittelen annettuja julkisia numeroita.

Perhe- ja sosiaalipalveluissa näkyivät muutoksissa kuljetuspalvelu, omaishoidon tuki ja toimeentulotuki.

Kaiken kaikkiaan jaosto käsitteli 620 muutoksenhakua. Näistä 475 pysyi ennallaan, 99 kumottiin, 12 jätettiin pöydälle, 6 poistettiin, 3 palautettiin uudelleen valmistetavaksi ja 25 ei tutkittu. Kannattaa huomioida, että kumoamisista merkittävä osa liittyi omaishoidon tuen muuttumiseen vuonna 2017 sekä vastaavasti sen vaikutusten kumoamiseen lautakunnassa myöhemmin keväällä. Jaoston tehtävä oli lähinnä pitää edut ennallaan, kunnes uusi ohjeistus astuisi voimaan. Koko sotkun voi lukea esimerkiksi tästä linkistä.

Terveys- ja päihdepalveluiden harvoissa tapauksissa hylättiin kaikki muutoksenhaut.

Eri Helsingin poliittisia ryhmiä edustavien jaoston jäsenten  rooli näkyi äänestyksissä. Niitä järjestettiin 21 kertaa, eli reilut kolme prosenttia tapauksista. Missä kysymyksissä syntyi eniten eroja jäsenten keskuudessa? Vastaus on asumispalvelumaksuissa (6 äänestystä; 20 muutoksenhakua), peruuttamattoman vastaanottoajan maksussa (3 äänestystä; 6 muutoksenhakua) sekä kuljetuspalveluissa (7 äänestystä; 102 muutoksenhakua).

Talous- ja tukipalveluissa muutoksia tuli asumispalvelumaksuissa ja peruuttamattoman vastaanottoajan maksuissa.

Toinen merkittävä lähde alkuperäisen päätöksen kumoamiseen – poliittiseen harkinnan lisäksi – oli esittelijän valmistelema muutosehdotus. Kyse oli siitä, että ylemmän virkakoneiston käsittelyn jälkeen alemman virkakoneiston päätös ehdotettiin muutettavaksi. Nämä asiantuntijamuutokset oli helppo hyväksyä.

Ruotsi – rakenteet kunnossa ja talous porskuttaa

(Julkaistu Uudessa Suomessa 10.1.2018)

Ne teki sen taas. Nimittäin Ruotsin valtionvelkakonttori ilmoitti (9.1.2018) veroylijäämän nousevan peräti 61 miljardia kruunua (6,21 miljardia euroa) ylijäämäiseksi  Vertailun vuoksi Suomi ottaa uutta velkaa ensi vuonna noin 3 miljardia euroa. Ruotsin valtionvelka suhteessa BKT:hen laskee 30 prosenttiin, kun Suomessa noustaan yli 60 prosentin.

Miksi Ruotsin taloudella menee paremmin? Tässä muutamia syitä.

  1. ​Työllisyysaste (81 prosenttia) on huomattavasti korkeampi kuin Suomessa (70 prosenttia). Työmarkkinoilla on enemmän paikallista sopimista ja joustoa, vähemmän lakkoja sekä paremmat kannusteet.
  2. Työn verotus, erityisesti keskituloisilla, on alhaisempaa. Ero voi olla jopa viiden prosenttiyksikön luokkaa.
  3. Maahanmuutto on vapaampaa ja maahanmuuttajien työllisyysaste on kohtalaisen hyvä. Huomioitava on, että maassa on vapautettu työperäinen maahanmuutto. Maahanmuuton ansiosta myös väestörakenne on terveemmällä pohjalla.
  4. Ruotsissa asutaan enemmän tiiviissä kaupungeissa, missä taloudellinen tuottavuus on haja-asutusta parempaa.