Blogi

Helsinki toiseksi paras kaupunki startup-työntekijälle

(Julkaistu Uudessa Suomessa 9.8.2017)

Helsinki on arvioitu maailman toiseksi parhaaksi. Nimittäin Nestpickin selvityksen mukaan pääkaupunkimme tarjoaa maailman toiseksi parhaan ympäristön startup-henkilöstölle. Vertailun voitti Singapore. Helsingin jälkeen tulivat San Francisco (3), Berliini (4) ja Tukholma (5). Arvioinnissa oli mukana eri it-ammattilaisten palkkataso sekä yleinen toimintaympäristö. Helsinki pärjäsi erityisesti terveydenhoidossa, lomapäivissä, tasa-arvossa ja turvallisuudessa. Sen sijaan jäi pahasti jälkeen verotuksessa. Itse asiassa viimeksi mainitussa Helsinki oli kymmenen kärkikaupungin joukossa viimeinen.

Korkea verotus on vaarallista globaaleilla työmarkkinoilla

Millä Helsinki nousisi kärkeen? Selkein selvityksen osoittama kohde olisi verotuksen alentaminen. Nyt korkeasti koulutettuja ja tuottavia it-ammattilaisia rasittaa vertailukaupunkeja raskaampi verotus. It-alalla työvoimaa liikkuu herkemmin maasta toiseen, joten Helsingillä – tai laajemmin Suomen – olisi syytä katsoa, ettei tätä tuottavaa alaa tapeta verotuksella ”solidaarisuuden” nimissä.

Ulkomaisten it-ammattilaisten työluvat vapautettava

Toinen asia ei ilmene suoraan tästä vertailusta. Se tulee enemmän käytännön lattiatason kokemuksesta. Nimittäin ulkomaisen työluvan vapauttaminen it-alalla. Nimittäin nyt työluvan saaminen voi kestää kohtuuttomasti ja sekin saatetaan olla sidottu yhteen yritykseen ja tehtävään. Näin ollen it-ammattilaisella saattaa kestää puoli vuotta työluvan saamisessa, minkä jälkeen hän ei voi vaihtaa työpaikkaa, vaikka tehtävä olisi toisessa yrityksessä sama.

Lisävaikeutena työnantajalla on se, että yrityksen täytyy olla vakiintunut. Viimeksi mainittu on hankalaa, mikäli kyseessä on startup-yritys, joka aloittaa idean työstämisen tyhjästä. Ehkä startup-hautomossa syntyneille yrityksille voitaisiin sentään tarjota ulkomaisen työvoiman saatavuus ohituskaistalla?

Näkisin järkevänä luopua ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta erityisesti korkean osaamisen aloilla.

Helsingin uuden sote-jaoston ensimmäinen kokous

Ensimmäinen luottamustehtäväni Helsingin poliittisessa elimessä on nyt avattu. Toimin varsinaisena jäsenenä Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnan jaostossa. Vielä viime valtuustokaudella jaostoja oli kaksi, mutta täksi kaudeksi ne yhdistettiin. Näin ollen yhdistetyn jaoston tehtäväkenttä on laajempi ja monipuolisempi.

Lautakunnan tehtävistä poiketen jaoston tehtävänä ei ole linjata uusia suuntaviivoja. Sen sijaan se käsittelee kaupunkilaisten oikaisupyyntöjä viranomaisten päätöksistä voimassa olevien ohjeiden mukaisesti. Jaosto käsittelee ihmisille arkaluonteisia asioita, joten sen asialistat ovat valtaosin salaisia. Jaoston jäseniä sitoo virkasalaisuus, mikä on välttämätöntä yksityisyyden suoja ja oikeusturvan kannalta.

Jaosto saa käsiteltäväkseen viranomaisten päätöksistä tehtyjä oikaisupyyntöjä muun muassa vammaispalveluista, toimeentulon täydentämisestä ja matkapalveluista. Kaikista sosiaali- ja terveysalaa koskevista viranomaispäätöksistä ei voi valittaa jaostoon, vaan ne tapahtuvat oikeusteitse tai muita viranomaisväyliä pitkin.

Luottamustehtäväni sujui palvellen ja mielenkiintoisesti

Ensimmäinen kokous alkaa hetken päästä.

Kuntavaalin jälkeen minut valittiin ensisijaisen toiveeni mukaisesti sosiaali- ja terveyslautakunnan jaoston jäseneksi. Hain tehtävää siitä syystä, että tunsin sekä oppivani että antavani tälle aihealueelle eniten. Opiskeltavaa riittää; nimittäin sote-asiat kattavat lähes puolet Helsingin kaupungin menoista ja vaikuttavan suoraan monen ihmisen arkeen. Samalla tunnen antavani omaa erikoisosaamistani yksityisen sote-palveluiden tuottajana poliittisen järjestelmämme käyttöön.

Ennen ensimmäistä jaoston kokousta jäsenet saivat mahdollisuuden osallistua kaupungin järjestämiin koulutustilaisuuksiin, joissa käytiin kaupungin toimintaa yleisesti – sekä vielä omaa perehdytystä sote-lautakunnan ja -jaoston jäsenille. Yksi hyvä käytännön neuvo oli aloittaa asioihin perehtyminen hyvissä ajoin – noin viikkoa ennen kokousta.  Itse kokoustyöskentelyä varten saimme käyttöömme kannettavan tietokoneen tai korvauksen oman koneen käytöstä. Valitsin ensimmäisen vaihtoehdon jo tietoturvan kannalta.

Ensimmäinen jaoston kokous järjestettiin 29.6.2017. Valtuustokauden vaihtumisesta johtuen asialistalle oli kertynyt peräti 127 tapausta. Näistä hyväksyttiin lopulta kuusi muutoksenhakua, joista kaksi yksimielisesti ja neljä äänestyksen jälkeen. Loput menivät esittelijän mukaan, mutta joissakin tapauksissa hän oli jo valmiiksi korjannut alemman virkamiehen esityksen.  Kokouksemme kesti neljä tuntia ja välissä oli ruokatauko. Esittelijöinä toimivat oman erikoisalueensa johtavat viranhaltijat, jotka vaihtuivat jaoston edetessä asialistalla.

Tapaukset käsiteltiin oman näkemykseni mukaan asiantuntevasti ja huolella, vaikka myös toisenlainen näkemys on tuotu esille. Vaikka jaosto ei luo omia linjauksia, niin muutamat äänestykseen päätyneet tapaukset olivat tiukan tulkinnan mukaan sitä. Toisaalta jokaisessa äänestykseen asetetussa tapauksista oli olemassa harkinnanvara, mikäli asiaa haluttiin tulkita leveästi.

Kaiken kaikkiaan itselleni jäi myönteinen kuva tapausten käsittelystä virkamiestasolla sekä – jos rohkenen kirjoittaa – myös meidän poliittisen jaoston tasolla.

Uuden kaupunginvaltuuston arvot ja talousnäkemys

Vasta valittu Helsingin uusi kaupunginvaltuuston aloittaa työnsä kesällä. Tutkin valtuuston vastauksia Helsingin Sanomien Vaalikoneessa, jonka data on saatavilla avoimena. Itseäni kiinnosti lähinnä arvomaailma sekä talousnäkemys. Arvioin molempia kahden eri kysymyksen pohjalta ja yhdistin ne listaksi valtuutetuista.

Arvokonservatiivit

Helsinki on perinteisestikin katsoen ollut muuta maata arvoliberaalimpaa. Tämän johdosta ei ole ihmekään, että suurin osa valtuutetuista edustaa avoimempaa maailmaa. Tutkitaan sen sijaan keitä arvokonservatiiveja joukossa on. Nämä kartoitin kahdella kysymyksellä: “Eutanasia pitäisi sallia.” sekä “Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.”. Mikäli molemmissa vastaus on kielteinen (asteikolla 1-5; vastaus 1 tai 2), niin henkilön voidaan edustavan arvokonservatiivista maailmaa.

Ebeling Mika, Kristillisdemokraatit
Karhuvaara Arja, Kokoomus
Niinistö Jussi, Perussuomalaiset
Niskanen Dani, Kokoomus
Peltokorpi Terhi, Keskusta

Arvoliberaalit

Katsoin myös ketkä ovat kummassakin olosuhteissa arvoliberaaleja eli antavat molempiin kysymyksiin myönteisen vastauksen (asteikolla 1-5; vastaus 4 tai 5). Heitä tuli peräti 50 kappaletta, joista kokoomuksen ryhmässä on 15, vihreiden ryhmässä saman verran,  SDP:ssä 7, Vasemmistoliitossa 9 ja RKP:ssä 3 sekä Piraattipuolueen ainoa edustaja. Osmo Soininvaaran blogissaan esittämä väite, että Suomesta puuttuu (oikeistolainen) liberaali urbaanipuolue on epätarkka. Sellainen puolue on jo olemassa. Nimittäin Helsingin kokoomus on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta valtaosin arvoliberaali.

Talousnäkemys 

Helsingin kaupunginvaltuusto on perinteisesti ollut kannoissaan vasemmistolainen. Viime vuosina asia puettu vihervasemmistolaiseen ulkokuoreen, mutta pohjavire on sama. Tästä johtuen Helsingissä on vertailukaupunkeja suurempi virkakunta, ylitiheä palveluverkosto sekä virkamiesten irtisanomiskielto. Toisaalta täytyy todeta, että suuri hallintokoneisto ei itsessään tarkoita, että asiat olisivat talouden tai palveluiden kannalta huonosti. Tarkistin asian kahdella kysymyksellä: “Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.” ja “Julkisia palveluita pitäisi ulkoistaa nykyistä enemmän kunnilta yrityksille.” Mikäli vastaus on ensimmäisessä kielteinen (asteikolla 1-5; vastaukset 1 tai 2) ja toisessa myönteinen (asteikolla 1-5; vastaukset 4 tai 5) , niin henkilö on markkinahenkinen.

Apter Ted, Kokoomus
Bogomoloff Harry, Kokoomus
Diarra Fatim, Vihreät
Hakola Juha, Kokoomus
Harjanne Atte, Vihreät
Harkimo Joel, Kokoomus
Kaleva Atte, Kokoomus
Karhuvaara Arja, Kokoomus
Koskinen Kauko, Kokoomus
Koulumies Terhi, Kokoomus
Laaksonen Heimo, Kokoomus
Meri Otto, Kokoomus
Moisio Elina, Vihreät
Niskanen Dani, Kokoomus
Nygård Mia, Kokoomus
Pajunen Jenni, Kokoomus
Pakarinen Pia, Kokoomus
Parpala Matti, Kokoomus
Pelkonen Jaana, Kokoomus
Rantala Marcus, RKP
Rautava Risto, Kokoomus
Rydman Wille, Kokoomus
Saxberg Mirita, Kokoomus
Sazonov Daniel, Kokoomus
Urho Ulla Marja, Kokoomus
Vapaavuori Jan, Kokoomus
Vartiainen Juhana, Kokoomus
Väyrynen Paavo, Kristillisdemokraatit

(Noin) kymmenen vuotta Wikipediassa

Näin se aika kuluu. Aloitin noin kymmenen vuotta sitten avoimeen tietosanakirja Wikipediaan kirjoittamisen. Uusien artikkeleiden luominen ja olemassa olevien muokkaaminen keskittyivät aluksi suomenkieliseen, mutta myöhemmin toimin aktiivisesti myös englanninkielisessä Wikipediassa. Nimimerkkiäni en paljasta, mutta tässä muutamia asioita wiki-urastani.

  1. Tiesitkö, että suomenkielisen Wikipedian etusivu on allekirjoittaneen luomus? Tästä on jo vuosia, kun wiki-aktivistit halusivat uudistaa etusivua.  Hahmottelin ehdotuksen uudesta ulkoasusta silloisen suomenkielisen Wikipedian etusivun pohjalta, johon poimin englanninkielisestä versiosta muutaman mielestäni hyödyllisen asian. Eniten ehdotukseeni vaikutti ranskankielinen Wikipedia, jossa oli yhdistettynä käyttömukavuus, visuaalisuus ja tiivis informaatio. Yhteisö sai useita ehdotuksia, joista äänestämällä päädyttiin esittämääni versioon. Aivan lopullinen näkymä on hieman kehittyneempi, mutta nykyinen ulkoasu ei kovin paljon eroa ehdottomastani.
  2. Kirjoitan Wikipediaan oikeastaan kaikesta muusta paitsi politiikasta. Tästä poikkeuksena ovat jo edesmenneet poliittiset henkilöt. Nykypolitiikkaa koskevat artikkelit muuttuvat jatkuvasti ja erilaiset  tunnetilat vaikuttavat kirjoitusten objektiivisuuteen. Pyrin kirjoittamaan sellaista tekstiä, joka kantaa muuttumattomana vuosia eteenpäin.
  3. En kirjoita myöskään kaupallisista asioista tai muustakaan vahvasta osaamisalueestani. Käytän Wikipediaa siihen, että tutustun itselleni hieman tuntemattomiin aiheisiin.
  4. Alkuvuosina toimin hyvinkin aktiivisesti yhteisön jäsenenä. Sanotaan näin, että olin melko “sisällä” erityisesti suomenkielisessä yhteisössä. Viime vuodet olen passivoitunut huomattavasti ja muokkaan nykyään lähinnä satunnaisesti artikkeleita.
  5. Kiivaimpina kirjoittamisen vuosina kaupungin kirjastot ja Kansalliskirjasto tulivat tutuiksi paikoiksi. Saatoin tilata erikseen lainakokoelmiin tiettyjä lähdekirjoja, mikäli niitä ei löytynyt Suomesta.
  6. Suomenkielisessä Wikipediassa muokkasin useita artikkeleita siten, että ne päättyivät äänestyksien jälkeen korkeammille “Lupaava” tai “Hyvä” tasoisiksi. Englanninkielisessä Wikipediassa nostin muutamat artikkelit “Good” ja “A-Class” tasoon. Suomenkielisen korkeimpaan “Suositellut” ja englanninkielisen korkeimpaan “Recommended”  tasoille ei mielenkiinto riittänyt. Tosin erästä englanninkielistä artikkelia yritin tosissani nostaa ylimpään tasoon, mutta se olisi vaatinut kaikkien noin tusinan wiki-aktiivin yksimielisen hyväksynnän – ja minulta se jäi uupumaan yhden äänen kohdalla. Tässä kohtaa kannattaa huomioida, että suomenkielisen ja englanninkielisen Wikipedian äänestysprosessit ovat erilaiset.

Tässä muutamia ajatuksia. Ikävä on kova, mutta vielä en ole palaamassa aktiivitasolle.

Kiitos luottamuksesta!

Paljon tehtiin työtä – ja ennen kaikkea yhteistyötä eri ehdokkaiden kanssa.

Kiitokset kuntavaaleissa äänestäneille sekä kokoomusehdokkaille ja heidän tukiryhmäläisille!

Henkilökohtainen äänimääräni jäi ensikertalaisena 76 ääneen. Olen kiitollinen jokaisesta niistä. Seuraavaksi puolueet aloittavat neuvottelut luottamuspaikoista. Uuden pormestarimallin myötä 31 virastoa muuttuvat neljäksi toimialaksi, minkä alle luodaan jaostot. Vaikka valtuustopaikka jäi kauaksi, niin työsarkaa riittää – ja hyviä tehtäviä kannattaa tavoitella.

Kuntavaaliehdokkuuteni aikana riitti tekemistä:

  • Kirjoitin nettisivuille 28 blogia
  • Telttatapahtumia järjestetty 10 kappaletta – monissa kahvitarjoilu ja ilmapalloja
  • Varhaisaamun vaaliesitteiden jakeluita 8 kappaletta
  • Helsingin kokoomuksen järjestämään facebook live nettipaneeliin osallistuminen kaksi kertaa (liikunta ja talous)
  • Koillis-Helsingin Yrittäjien vaalipaneeliin osallistuminen
  • Viikki-seuran vaalipaneeliin osallistuminen
  • Koillisen Helsingin kokoomusehdokkaiden yhteinen lehti-ilmoitus kahdesti Lähitieto-lehdessä sekä telttakiertue
  • Järjestin Helsingin Kansallisseuralle kaksi kaupunkiaiheista vaalipaneelia Kampin Laiturissa
  • Haastattelin ja videoin kaikki Helsingin Kansallisseuran 11 kuntavaaliehdokasta – itseni mukaan lukien
  • Vaaliesitteiden jako tuhansiin postilaatikoihin
  • Lisäksi mainostin siltabanderollilla Baanalla yhdessä Jenni Pajusen kanssa
  • …ja vielä hieman erikoisempana merkintänä Päivän Byrokraatti mainitsi minut yhtenä suositeltavista ehdokkaista Helsingissä.
Helsingin Yrittäjät toi esille sosiaalisessa mediassa kaikkien puolueiden yrittäjäehdokkaat.

Matka oli pitkä ja erittäin mielenkiintoinen. Seuraavaksi alkaa toinen matka. Vielä kerran kiitän tähänastisesta!

Yhteinen mainosbanderolli Baanalla.

 

Saat paremman joukkueen, jos arvostat erilaisia ajatuksia

Me kaikki emme ole yhdestä puusta. Teemme harvemmin asioita yksin, vaan tarvitsemme ympärillemme ihmisiä. He saattavat olla perheenjäseniä, ystäviä tai vaikkapa työkavereita. Joskus pääset vaikuttamaan ketkä ovat ympärilläsi, kun taas toisinaan päätös on tehty sinun puolestasi – kuten äänestäjät valitsevat itselleen edustajan poliittiseen elimeen. Molemmissa tarvitaan joustoa ja toisen arvostamista.

Johdan usean kymmenen hengen palvelualan yritystä. Tarjoamamme tehtävät saattavat olla opiskelijan tai maahanmuuttajan ensimmäinen kosketus työelämään. Toimintakulttuurimme täytyy olla myönteinen, rehellinen ja hyväksyvä. Varsinkin viimeksi mainittua arvostetaan. Saamme olla työnantajana hieman tylsä, tehokas ja vaativa – mutta sitä emme saa anteeksi, jos emme tunnusta ihmistä hänenä itsenään ja arvosta hänen työsuoritustaan.

Mitä avoimuudella saavutetaan politiikassa?

Politiikassa tulee olla avoin. Tarkoittaako tämä, että joka käänteessä tehdään kompromisseja muiden kanssa? Kyllä ja ei. Joskus asioille löytyy sopiva keskitie, jolla saadaan paras tulos. Toisinaan taas jommalla kummalla neuvotteluosapuolella on toimivampi idea. Ja nyt seuraa se vaikein asia – nimittäin se paremman idean omaava saattaa neuvottelupöydän toisessa päässä. Siksi avoimuus on tärkeä työkalu.

Liike-elämässä menestyvät yritykset ovat täynnä erilaisia persoonia, ja tähän monesti pyritäänkin rekrytointikäytännöissä. Sama kuvio on politiikassa. Vaikka lehdistöstä saa joskus hieman toisen käsityksen, niin oma kokemukseni on, että valtaosa politiikkaan lähteneistä henkilöstä haluaa palvella ihmisiä ja tuottaa heille hyvää. Eri puolueiden edustajien näkemykset eroava niistä keinoista, joilla kuitenkin kaikki pyrkivät samaan päämäärään.

Mikäli olet avoin ja suvaitset erilaisuutta, niin kuulet paremmin – niin toista osapuolta kuin omia ajatuksiasikin. Paras lopputulos saavutetaan, kun lähdet neuvotteluihin rehellisellä ja avoimella mielellä. Politiikan ei tarvitse aina olla kompromisseja ja kauppoja, vaan se voidaan kääntää osapuolten ponnisteluksi löytää paras idea. Tähän pisteeseen pääseminen vaatii erityisen kovia neuvottelutaitoja.

Kaupunginvaltuutettu on ennen kaikkea kuuntelija

Elina Lepomäki ja Mikko Savelius Narinkkatorilla

(Julkaistu Helsingin Kansallisseura 3.4.2017)

Kuntavaalit järjestetään 9. huhtikuuta 2017. Helsingin Kansallisseuran riveistä ehdolla on useita henkilöitä. Esitämme jokaiselle heistä lyhyet kysymykset. Vuorossa on Mikko Savelius.

1. Kuka olet?

– Olen 44-vuotias yrittäjämies. Työssäni hoidan perheemme viidenkymmenen hengen palvelualan yritystä. Vapaa-ajallani toimin mukana politiikassa, liikunnassa ja kaupunginosayhdistyksessä. Perheeseeni kuuluu vaimo, kaksi lasta ja maatiaiskissa.

2. Miksi olet mukana politiikassa?

– Haluan edistää yrittäjyyttä ja työnteon arvostusta Helsingissä. Uskon vahvasti, että hyvät julkiset palvelut voidaan turvata terveellä taloudella. Toisaalta näen, että ihmisten ahkeruudesta ja riskinotosta tulee palkita. Kun nämä asiat ovat kunnossa, niin pystymme myös auttamaan heikommin toimeentulevia sekä lisäämään tunnetta, että Helsinki on meidän kaikkien yhteinen kaupunki.

3. Millä tavalla kehittäisit Helsinkiä?

– Kuuntelemalla. Kaupunginvaltuutettu on ennen kaikkea kuuntelija. Hänen tulee avata ajatuksensa uudelle, tutkia päätöstä koskevat tosiasiat, johdattaa asiat oikeaan suuntaan, tarvittaessa korjattava mielipiteensä sekä lopulta osattava neuvotella eri puolueryhmien edustajat ajatuksiensa taakse. Tämä ei onnistu muuten kuin aidosti ymmärtämällä kuulemansa.

Kunnallisveron laskeminen olisi järkevää

Helsingin kaupungin talous on saatu myönteiselle uralle. Käsittelin aikaisemmassa blogissani vuoden 2016 tilinpäätöstä. Nyt perustelen lyhyesti miksi Helsingin kannattaisi laskea kunnallisveroa maltillisesti alaspäin.

Veron laskemisen puolesta

  • Kunnallisvero on tasavero; se koskee eniten pieni- ja keskituloisia.
  • Kaupungin kassaa ei kannata käyttää ylimääräisenä säästöpossuna.
  • Raha kulkee tehokkaitten kaupunkilaisten omien valintojen kautta.
  • Asuminen ja eläminen on muuta maata kalliimpaa.
  • Tonttivuokria on nostettu kohti markkinahintoja ja sitä kautta epäsuorasti asetettu lisävero.
  • Laskeminen piristäisi elinkeinoelämää ja tuottaisi lisäverotuloja.
  • Pienempi veroprosentti riittäisi kattamaan kaikki lähitulevaisuuden näkyvissä olevat investointitarpeet.

Vero säilytettävä nykyisessä

  • Maakuntauudistuksessa sote-palvelut siirtyvät pois 2019.
  • Maakuntauudistuksen yhteydessä kunnallisverosta leikataan mekaanisesti 12,31 prosenttia, mikä laittaa tulopuolen kokonaan uusiksi.
  • Helsingin kunnallisvero on neljänneksi alhaisin manner-Suomessa.
  • Kaupungilta löytyisi valmius lisäinvestointeihin.

Kunnallisveroa nostettiin vuonna 2012 entisestä 17,5 prosentista nykyiseen 18,5 prosenttiin. Vuodesta 2013 valtuustoryhmät ovat soveltaneet kokoomuksen aloitteesta käyttöönotettua menojen hillintään tähtäävää tuottavuustavoitetta. Kunnallisveron laskeminen yhdellä prosenttiyksiköllä tarkoittaisi palaamista takaisin reilun viiden vuoden takaisin tilanteeseen.

Helsingin kaupungilta löytyy kaikki edellytykset kasvaa ja kukoistaa pienemmälläkin veroprosentilla

Koillisen yhteiskiertueella kuunneltiin asukkaita

Viikin Prisman torilla

Koillisen Helsingin kokoomusehdokkaat järjestivät onnistuneen yhteiskiertueen tällä viikolla. Olimme tavattavissa Puistolassa (27.3.), Pukinmäessä (28.3.), Tapanilassa (29.3.), Siltamäessä (30.3.), Viikissä (31.3.) ja Ylä-Malmin torilla (1.4.).  Mukana olivat kaikki 11 ehdokasta: Eija-Riitta Aakio, Sanna Aivio, Pekka Holopainen, Sirpa Kivilaakso, Kauko Koskinen, Heimo Laaksonen, Juha Levo, Susanna Ngene, Timo Tossavainen, Maarit Toveri ja allekirjoittanut.

Malmin markkinoilla isolla porukalla

Oikea jalkatyö – eli esitteiden ja vaalilehtien jakaminen – ovat toki tärkeitä meille ehdokkaille, mutta vielä tärkeämpää on asukkaiden tapaaminen. Vain kuuntelemalla opimme alueen ihmisten arkipäivän ongelmat ja ylpeyden aiheet. Totta kai kuulemme välittömästi kentältä, mikäli jokin asia herättää tyytymättömyyttä. Meidän tehtävämme on vastata päätöksistämme, mutta yhtä lailla mahdolliset virheet tulee korjata ja huolenaiheet on toimitettava eteenpäin. Suosittelen olemaan yhteydessä meihin aluettasi koskevista asioista.

Pukinmäen asema-aukiolla

Useimmat kysymykset ovat varsin arkipäiväisiä, ja koskevat ihmisille itselleen läheisiä asioita. Monille tärkein kysymys liittyy joko Malmin lentokenttään, yleiskaavaan, lähiteiden kuntoon tai asumisen hintaan. Myös eduskunnan valtaan kuuluvat asiat tulevat meidän paikallispolitikkojen kuultavaksi. Ihmiset tuntuivat olevan varsin tietoisia Helsingin hyvästä taloudellisesta tilanteesta, minkä johdosta olemme pystyneet välttämään varhaiskasvatuksesta tai perusopetuksesta tinkimisen – tämä on erittäin myönteinen asia.

Kiertue jatkuu ensi viikolla. Tällöin laitamme vaaliteltan pystyyn to 6.4. Ala-Malmin torilla ja pe 7.4. Viikin Prisman edustalla. Tervetuloa!

Työllä ja yrittämisellä rahoitetaan julkiset palvelut

Kuntien tehtävänä on järjestää koulutusta ja sivistystä. (kuva: wikipedia)

Me kaupunkilaiset arvostamme kirjastoja, lähiliikuntapaikkoja, varhaiskasvatusta, katujen kunnossapitoa, nuorisotyötä, perus-, ammatti-, aikuis- ja ammattikorkeakoulutusta sekä sosiaali- ja terveyspalveluita – siis asioita joista kunnat nyt päättävät. Viimeksi mainittu siirtyy kahden vuoden kuluttua kunnilta pois maakuntiin, mutta paljon jää vielä. Lähitulevaisuudessa kunnat keskittyvät entistä enemmän jäljelle jääviin tehtäviin sekä huolehtivat niistä syntyvien menojen kattamisesta.

Toimivan ja kestävän rahalähteen löytäminen on monesti se kuntapäättäjille vaikein asia. Mikäli kunta on pahasti velkaantunut eikä sillä ole elinvoimaa, niin päättäjien ainoaksi tehtäväksi jää palveluiden karsiminen. Joskus karsiminen voi olla perusteltua, ja sen avulla saadaan esimerkiksi palveluverkostoa tehokkaammaksi ja monipuolisemmaksi. Valitettavasti toisinaan kyse on ainoastaan talouden sanelemasta pakosta. Mikäli kunta on hukannut elinvoimaisuutensa ja rahoituksen lähteensä, niin se ei ole oikeastaan enää itsenäinen ja asukkaitaan palveleva julkinen toimija.

Helsingillä kaikki edellytykset yrittäjämyönteisyyteen

Mitä voimme tehdä Helsingissä, jotta julkiset palvelut säilyvät ja kehittyvät. Huolehditaan siitä, että meiltä löytyy yrittäjyyttä ja työnteon arvostamista.  Helsingin Yrittäjät listaa kahdeksan neuvoa tuleville päättäjille:

  1. Yritystoiminta ja yrittäjät kaupungin keskiöön.
  2. Yrittäjien ja kaupungin yhteistyötä tiivistettävä uudessa pormestarimallissa.
  3. Yrityksille tarjottava yritystoimintaa tukevaa toimintaa.
  4. Hyvällä maankäytöllä edellytyksiä monipuoliselle yritystoiminnalle.
  5. Sujuva liikenne – toimiva työelämä.
  6. Yrityksille luotava kilpailukykyinen toimintaympäristö.
  7. Pienet yritykset mukaan julkisiin hankintoihin.
  8. Sote- ja maankuntauudistuksessa vahvistettava paikallista yritystoimintaa.

Hyvät julkiset palvelut rakentuvat terveeseen ja kestävään talouteen. Pidetään huolta kaupunkimme yrittäjäystävällisyydestä ja työntekokulttuurista.