Helsingin kunnallisvero laskee – analyysi

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti eilen (15.11.2017) laskea kunnallisveroa 0,5 prosenttiyksiköllä. Uusi kunnallisvero on vuoden 2018 alusta lähtien saman verran kuin Espoossa eli 18,0 prosenttia. Samalla päätettiin  pitää kiinteistövero ennallaan sekä poistaa koiravero.

Kunnallisvero laskee

Lähde: Veronmaksajat – Kuntien verot 2017

Veroilla on Suomessa tapana pikemminkin nousta kuin laskea. Viimeksi Helsingin kaupunki laski kunnallista tuloveroa (aikaisemmin nimellä veroäyrin hinta) vuonna 1996. Tosin on hyvä tietää, että valtiovalta on lisännyt vuosien varrella kuntien tehtäviä ja sen myötä kuluja. Ensi vuodeksi päätetty 18,0 prosenttia on yksi manner-Suomen alhaisempia.

Helsingin taloudellinen näkymä on lähivuodet myönteinen, mikä antaa vankan pohjan pitää kunnallisvero jatkossakin alhaisena. Näillä näkymin talous kestää  sosiaali- ja terveyspalveluiden (sote) siirtymisen maakunnalle vuodesta 2019 lähtien. Esimerkiksi Kauniaisten kunnassa tuleva sote-uudistus voi johtaa taloudellisen katastrofiin – tai vähintään siihen, että kaupunki menettää asemansa manner-Suomen matalimmalla kunnallisveroprosentilla.

Kunnallisveron laskusta huolimatta Helsingin kaupungin (sisältäen liikelaitokset) tilikauden ylijäämän arvioidaan olevan ensi vuonna yli 200 miljoonaa euroa voitollista. Laskelmien mukaan nyt tehty 0,5 prosenttiyksikön alentaminen laskee ensi vuoden verotuloja 70 miljoonaa euroa. Joku voisi kysyä olisiko kannattanut laskea kunnallisveroa saman tien kokonaisella 1,0 prosenttiyksiköllä? Varsinkin kun ottaa huomioon, että asuminen ja eläminen on Helsingissä kalliimpaa kuin muualla Suomessa.

Helsingin kaupungin arvioitu ylijäämä asettuu mielenkiintoiseen valoon kun ottaa huomioon, että kaupunki menettää tuloja niin valtiolle kuin muille Suomen kunnille. Valtionosuus vähenee nykyisestä 220 miljoonasta eurosta 175 miljoonaan euroon. Samaten Helsingin maksama verotulostasaus kasvaa tämän vuoden 289 miljoonasta eurosta arviolta 325 miljoonaan euroon. Näin ollen Helsinki tulemaan rahoittamaan muuta Suomea lähes sata miljoonaa euroa tätä vuotta enemmän. Kuka elättää ketä?

Kiinteistövero pysyy ennallaan

Helsingin yleinen kiinteistövero pysyy 0,93 prosentissa. Onneksi näin. Kunnallisveron laskun vastineeksi Vihreissä väläyteltiin jopa kiinteistöveron nostoa. Vastakkaisista vakuutteluista huolimatta nosto olisi siirtynyt kaikkiin asumiseen – myös pientuloisten vuokra-asumiseen. Matala taso on siis sekä omistus- että vuokra-asujien etu. Vaikka ensimmäiset saa vuokralapun suoraan käteen, ja jälkimmäiset indeksitarkastusten myötä epäsuorasti viiveellä. Ruotsissa kiinteistöveroa ei edes peritä.

Koiravero poistuu

Helsingin verotuksen kummajainen eli koiravero poistuu ensi vuonna. Helsingin lisäksi ainoastaan Tampereella on käytössä koiravero, mutta ensi vuonna molemmat kaupungit luopuvat siitä.  Helsingissä koiraveroa maksetaan vielä tänä vuonna 50 euroa, mutta ainoastaan joka viides koiran omistaja on tilittänyt sen. Veron kertymä on ollut varsin mitätön 350 000 euroa. Eräs perustelu koiraverolle on ollut saatujen tulojen kohdentaminen koirien aitauksiin, huoltoon ja muuhun vastaavaan. Jatkossa rahat tulevat yleisestä Kaupunkiympäristön budjetista.

 

Uuden kaupunginvaltuuston arvot ja talousnäkemys

Vasta valittu Helsingin uusi kaupunginvaltuuston aloittaa työnsä kesällä. Tutkin valtuuston vastauksia Helsingin Sanomien Vaalikoneessa, jonka data on saatavilla avoimena. Itseäni kiinnosti lähinnä arvomaailma sekä talousnäkemys. Arvioin molempia kahden eri kysymyksen pohjalta ja yhdistin ne listaksi valtuutetuista.

Arvokonservatiivit

Helsinki on perinteisestikin katsoen ollut muuta maata arvoliberaalimpaa. Tämän johdosta ei ole ihmekään, että suurin osa valtuutetuista edustaa avoimempaa maailmaa. Tutkitaan sen sijaan keitä arvokonservatiiveja joukossa on. Nämä kartoitin kahdella kysymyksellä: “Eutanasia pitäisi sallia.” sekä “Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.”. Mikäli molemmissa vastaus on kielteinen (asteikolla 1-5; vastaus 1 tai 2), niin henkilön voidaan edustavan arvokonservatiivista maailmaa.

Ebeling Mika, Kristillisdemokraatit
Karhuvaara Arja, Kokoomus
Niinistö Jussi, Perussuomalaiset
Niskanen Dani, Kokoomus
Peltokorpi Terhi, Keskusta

Arvoliberaalit

Katsoin myös ketkä ovat kummassakin olosuhteissa arvoliberaaleja eli antavat molempiin kysymyksiin myönteisen vastauksen (asteikolla 1-5; vastaus 4 tai 5). Heitä tuli peräti 50 kappaletta, joista kokoomuksen ryhmässä on 15, vihreiden ryhmässä saman verran,  SDP:ssä 7, Vasemmistoliitossa 9 ja RKP:ssä 3 sekä Piraattipuolueen ainoa edustaja. Osmo Soininvaaran blogissaan esittämä väite, että Suomesta puuttuu (oikeistolainen) liberaali urbaanipuolue on epätarkka. Sellainen puolue on jo olemassa. Nimittäin Helsingin kokoomus on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta valtaosin arvoliberaali.

Talousnäkemys 

Helsingin kaupunginvaltuusto on perinteisesti ollut kannoissaan vasemmistolainen. Viime vuosina asia puettu vihervasemmistolaiseen ulkokuoreen, mutta pohjavire on sama. Tästä johtuen Helsingissä on vertailukaupunkeja suurempi virkakunta, ylitiheä palveluverkosto sekä virkamiesten irtisanomiskielto. Toisaalta täytyy todeta, että suuri hallintokoneisto ei itsessään tarkoita, että asiat olisivat talouden tai palveluiden kannalta huonosti. Tarkistin asian kahdella kysymyksellä: “Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.” ja “Julkisia palveluita pitäisi ulkoistaa nykyistä enemmän kunnilta yrityksille.” Mikäli vastaus on ensimmäisessä kielteinen (asteikolla 1-5; vastaukset 1 tai 2) ja toisessa myönteinen (asteikolla 1-5; vastaukset 4 tai 5) , niin henkilö on markkinahenkinen.

Apter Ted, Kokoomus
Bogomoloff Harry, Kokoomus
Diarra Fatim, Vihreät
Hakola Juha, Kokoomus
Harjanne Atte, Vihreät
Harkimo Joel, Kokoomus
Kaleva Atte, Kokoomus
Karhuvaara Arja, Kokoomus
Koskinen Kauko, Kokoomus
Koulumies Terhi, Kokoomus
Laaksonen Heimo, Kokoomus
Meri Otto, Kokoomus
Moisio Elina, Vihreät
Niskanen Dani, Kokoomus
Nygård Mia, Kokoomus
Pajunen Jenni, Kokoomus
Pakarinen Pia, Kokoomus
Parpala Matti, Kokoomus
Pelkonen Jaana, Kokoomus
Rantala Marcus, RKP
Rautava Risto, Kokoomus
Rydman Wille, Kokoomus
Saxberg Mirita, Kokoomus
Sazonov Daniel, Kokoomus
Urho Ulla Marja, Kokoomus
Vapaavuori Jan, Kokoomus
Vartiainen Juhana, Kokoomus
Väyrynen Paavo, Kristillisdemokraatit