Helsingin kunnallisvero laskee – analyysi

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti eilen (15.11.2017) laskea kunnallisveroa 0,5 prosenttiyksiköllä. Uusi kunnallisvero on vuoden 2018 alusta lähtien saman verran kuin Espoossa eli 18,0 prosenttia. Samalla päätettiin  pitää kiinteistövero ennallaan sekä poistaa koiravero.

Kunnallisvero laskee

Lähde: Veronmaksajat – Kuntien verot 2017

Veroilla on Suomessa tapana pikemminkin nousta kuin laskea. Viimeksi Helsingin kaupunki laski kunnallista tuloveroa (aikaisemmin nimellä veroäyrin hinta) vuonna 1996. Tosin on hyvä tietää, että valtiovalta on lisännyt vuosien varrella kuntien tehtäviä ja sen myötä kuluja. Ensi vuodeksi päätetty 18,0 prosenttia on yksi manner-Suomen alhaisempia.

Helsingin taloudellinen näkymä on lähivuodet myönteinen, mikä antaa vankan pohjan pitää kunnallisvero jatkossakin alhaisena. Näillä näkymin talous kestää  sosiaali- ja terveyspalveluiden (sote) siirtymisen maakunnalle vuodesta 2019 lähtien. Esimerkiksi Kauniaisten kunnassa tuleva sote-uudistus voi johtaa taloudellisen katastrofiin – tai vähintään siihen, että kaupunki menettää asemansa manner-Suomen matalimmalla kunnallisveroprosentilla.

Kunnallisveron laskusta huolimatta Helsingin kaupungin (sisältäen liikelaitokset) tilikauden ylijäämän arvioidaan olevan ensi vuonna yli 200 miljoonaa euroa voitollista. Laskelmien mukaan nyt tehty 0,5 prosenttiyksikön alentaminen laskee ensi vuoden verotuloja 70 miljoonaa euroa. Joku voisi kysyä olisiko kannattanut laskea kunnallisveroa saman tien kokonaisella 1,0 prosenttiyksiköllä? Varsinkin kun ottaa huomioon, että asuminen ja eläminen on Helsingissä kalliimpaa kuin muualla Suomessa.

Helsingin kaupungin arvioitu ylijäämä asettuu mielenkiintoiseen valoon kun ottaa huomioon, että kaupunki menettää tuloja niin valtiolle kuin muille Suomen kunnille. Valtionosuus vähenee nykyisestä 220 miljoonasta eurosta 175 miljoonaan euroon. Samaten Helsingin maksama verotulostasaus kasvaa tämän vuoden 289 miljoonasta eurosta arviolta 325 miljoonaan euroon. Näin ollen Helsinki tulemaan rahoittamaan muuta Suomea lähes sata miljoonaa euroa tätä vuotta enemmän. Kuka elättää ketä?

Kiinteistövero pysyy ennallaan

Helsingin yleinen kiinteistövero pysyy 0,93 prosentissa. Onneksi näin. Kunnallisveron laskun vastineeksi Vihreissä väläyteltiin jopa kiinteistöveron nostoa. Vastakkaisista vakuutteluista huolimatta nosto olisi siirtynyt kaikkiin asumiseen – myös pientuloisten vuokra-asumiseen. Matala taso on siis sekä omistus- että vuokra-asujien etu. Vaikka ensimmäiset saa vuokralapun suoraan käteen, ja jälkimmäiset indeksitarkastusten myötä epäsuorasti viiveellä. Ruotsissa kiinteistöveroa ei edes peritä.

Koiravero poistuu

Helsingin verotuksen kummajainen eli koiravero poistuu ensi vuonna. Helsingin lisäksi ainoastaan Tampereella on käytössä koiravero, mutta ensi vuonna molemmat kaupungit luopuvat siitä.  Helsingissä koiraveroa maksetaan vielä tänä vuonna 50 euroa, mutta ainoastaan joka viides koiran omistaja on tilittänyt sen. Veron kertymä on ollut varsin mitätön 350 000 euroa. Eräs perustelu koiraverolle on ollut saatujen tulojen kohdentaminen koirien aitauksiin, huoltoon ja muuhun vastaavaan. Jatkossa rahat tulevat yleisestä Kaupunkiympäristön budjetista.

 

Kunnallisveron laskeminen olisi järkevää

Helsingin kaupungin talous on saatu myönteiselle uralle. Käsittelin aikaisemmassa blogissani vuoden 2016 tilinpäätöstä. Nyt perustelen lyhyesti miksi Helsingin kannattaisi laskea kunnallisveroa maltillisesti alaspäin.

Veron laskemisen puolesta

  • Kunnallisvero on tasavero; se koskee eniten pieni- ja keskituloisia.
  • Kaupungin kassaa ei kannata käyttää ylimääräisenä säästöpossuna.
  • Raha kulkee tehokkaitten kaupunkilaisten omien valintojen kautta.
  • Asuminen ja eläminen on muuta maata kalliimpaa.
  • Tonttivuokria on nostettu kohti markkinahintoja ja sitä kautta epäsuorasti asetettu lisävero.
  • Laskeminen piristäisi elinkeinoelämää ja tuottaisi lisäverotuloja.
  • Pienempi veroprosentti riittäisi kattamaan kaikki lähitulevaisuuden näkyvissä olevat investointitarpeet.

Vero säilytettävä nykyisessä

  • Maakuntauudistuksessa sote-palvelut siirtyvät pois 2019.
  • Maakuntauudistuksen yhteydessä kunnallisverosta leikataan mekaanisesti 12,31 prosenttia, mikä laittaa tulopuolen kokonaan uusiksi.
  • Helsingin kunnallisvero on neljänneksi alhaisin manner-Suomessa.
  • Kaupungilta löytyisi valmius lisäinvestointeihin.

Kunnallisveroa nostettiin vuonna 2012 entisestä 17,5 prosentista nykyiseen 18,5 prosenttiin. Vuodesta 2013 valtuustoryhmät ovat soveltaneet kokoomuksen aloitteesta käyttöönotettua menojen hillintään tähtäävää tuottavuustavoitetta. Kunnallisveron laskeminen yhdellä prosenttiyksiköllä tarkoittaisi palaamista takaisin reilun viiden vuoden takaisin tilanteeseen.

Helsingin kaupungilta löytyy kaikki edellytykset kasvaa ja kukoistaa pienemmälläkin veroprosentilla

Työllä ja yrittämisellä rahoitetaan julkiset palvelut

Kuntien tehtävänä on järjestää koulutusta ja sivistystä. (kuva: wikipedia)

Me kaupunkilaiset arvostamme kirjastoja, lähiliikuntapaikkoja, varhaiskasvatusta, katujen kunnossapitoa, nuorisotyötä, perus-, ammatti-, aikuis- ja ammattikorkeakoulutusta sekä sosiaali- ja terveyspalveluita – siis asioita joista kunnat nyt päättävät. Viimeksi mainittu siirtyy kahden vuoden kuluttua kunnilta pois maakuntiin, mutta paljon jää vielä. Lähitulevaisuudessa kunnat keskittyvät entistä enemmän jäljelle jääviin tehtäviin sekä huolehtivat niistä syntyvien menojen kattamisesta.

Toimivan ja kestävän rahalähteen löytäminen on monesti se kuntapäättäjille vaikein asia. Mikäli kunta on pahasti velkaantunut eikä sillä ole elinvoimaa, niin päättäjien ainoaksi tehtäväksi jää palveluiden karsiminen. Joskus karsiminen voi olla perusteltua, ja sen avulla saadaan esimerkiksi palveluverkostoa tehokkaammaksi ja monipuolisemmaksi. Valitettavasti toisinaan kyse on ainoastaan talouden sanelemasta pakosta. Mikäli kunta on hukannut elinvoimaisuutensa ja rahoituksen lähteensä, niin se ei ole oikeastaan enää itsenäinen ja asukkaitaan palveleva julkinen toimija.

Helsingillä kaikki edellytykset yrittäjämyönteisyyteen

Mitä voimme tehdä Helsingissä, jotta julkiset palvelut säilyvät ja kehittyvät. Huolehditaan siitä, että meiltä löytyy yrittäjyyttä ja työnteon arvostamista.  Helsingin Yrittäjät listaa kahdeksan neuvoa tuleville päättäjille:

  1. Yritystoiminta ja yrittäjät kaupungin keskiöön.
  2. Yrittäjien ja kaupungin yhteistyötä tiivistettävä uudessa pormestarimallissa.
  3. Yrityksille tarjottava yritystoimintaa tukevaa toimintaa.
  4. Hyvällä maankäytöllä edellytyksiä monipuoliselle yritystoiminnalle.
  5. Sujuva liikenne – toimiva työelämä.
  6. Yrityksille luotava kilpailukykyinen toimintaympäristö.
  7. Pienet yritykset mukaan julkisiin hankintoihin.
  8. Sote- ja maankuntauudistuksessa vahvistettava paikallista yritystoimintaa.

Hyvät julkiset palvelut rakentuvat terveeseen ja kestävään talouteen. Pidetään huolta kaupunkimme yrittäjäystävällisyydestä ja työntekokulttuurista.

Laajennetaan palvelusetelit varhaiskasvatukseen

Helsinkiläisille veronmaksajille kunnallisen päiväkodin kustannus on huomattavasti korkeampi kuin yksityisen päiväkodin tukeminen.

Helsinki selvitettää voidaanko palvelusetelijärjestelmää laajentaa varhaiskasvatukseen. Asiaa nostettiin pöydälle kokoomuksen aloitteesta. Kaupunkimme on jo tähän mennessä laajentanut palvelusetelijärjestelmää ikääntyneiden ihmisten palveluihin, mutta varhaiskasvatus odottaa vielä vuoroaan.

Nyt haettava varhaiskasvatuksen linjaus ulottuu pitkälle tulevaisuuteen, sillä varhaiskasvatus tulee jäämään kuntien vastuulle, eikä se siirry sote- ja maakuntauudistuksen myötä niiltä pois vuonna 2019.

Miksi yksityisiä päiväkoteja tuetaan verovaroin?

Ensin hieman taustaa yksityisten päiväkotien toimintamalliin. Yksikään yksityinen päiväkoti ei toimi ilman – ainakin osittaista – julkista rahaa. Syynä on se, että täysimääräisesti vyörytettynä kustannukset nousisivat liian korkeaksi perheille, eikä kukaan käyttäisi niitä.

Miksi kunnat sitten haluavat yksityisiä päiväkoteja? Tähän on kaksi syytä. Ensinnäkin yksityiset voivat joustavammin erikoistua vaikkapa vieraisiin kieliin, musiikkiin, liikuntaan tai luontoon. Toiseksi kyse on rahasta. Kunnan omalla tuotannolla toimiva julkinen päiväkoti vaatii sekin verorahojen käyttämistä. Mikäli yksityistä hieman tuetaan ja vanhemmat maksavat loput, niin lopputuloksen verovaroja käytetään vähemmän.

Yksityisten päiväkotien tukeminen on osoittautunut poliitikoille nihkeäksi tehtäväksi. Esimerkiksi Helsinki myöntää monia suuria kaupunkeja vähemmän tukea päiväkodin perustamiseen ja toiminnan pyörittämiseen. Tämän johdosta  eräänkin yksityisen päiväkotiketjun kohdalla perheiltä perittävä maksu on Helsingissä noin 450 euroa, kun se Espoossa jää noin 400 euroon. Vertailun vuoksi todettakoon, että korkein julkisessa helsinkiläisessä julkisessa päiväkodissa perittävä asiakas-/varhaiskasvatusmaksu on 291 euroa. Ero on siis julkisen ja yksityisen välillä noin 150 euroa. Vertailukohtana voidaan käyttää Tampereen kaupunkia, jossa tarjolla on useita yksityisiä vaihtoehtoja ja lisähinta vaihtelee 20 eurosta 60 euroon.

Helsingin kaupungin selvitys valmistuu todennäköisesti tämän vuoden aikana. Vantaan kaupungilla palveluseteli on käytössä, ja siinä erotus on 30 euroa. Uskallammeko ravistella rakenteita perheiden hyväksi?

Helsingin talous erinomaisessa kunnossa

(Julkaistu Uusi Suomi 17.3.2017)

Nyt on syytä hymyyn! Helsingin kaupunki julkaisi (16.3.2017) vuoden 2016 tilinpäätöksen ja se oli erinomainen. Kaupungin talouden nykytilan juuret ovat keväässä 2013, jolloin kaupunki otti käyttöön tuottavuustavoitteet. Käytännössä se hillitsi menojen kasvua, ja pakotti virastot käyttämään toimintamenonsa huolellisemmin.

Mallissa ideana on “käyttömenojen reaalikasvu asukasmäärän kasvun mukaisena vähennettynä vuotuisella yhden prosentin tuottavuuden nousutavoitteella”. Kyseessä ei ole siis nykyisten menojen leikkuri vaan kasvusta johtuvien menojen hillitsijä.

Tarkastellaan vuoden 2016 tilinpäätöslukuja.

  • Tilikauden ylijäämä nousi 29 milj. eurosta 465 milj. euroon. Pelkästään tällä summalla maksettaisiin neljät “guggenheimit”.
  • Lainamäärä laski asukasta kohti 2.518 eurosta 2.156 euroon. Lainaa oli siis vähemmän reilut 200 milj. euroa.
  • Toimintamenot pienenivät yhtiöittämisten ja tehostamisten seurauksena -50 milj. euroa, verotulot kasvoivat +140 milj. euroa ja lisäksi saatiin satunnaisia tuloja maan myynnistä +150 milj. euroa tavallista enemmän.
  • Investointimenot nousivat 571 milj. eurosta 663 milj. euroon. Tämä tarkoittaa, että investoinneista ei ole tarvinnut yhtään puristaa pois.
  • Helsingin työllisyysaste on 73,1 prosenttia, kun se koko maassa on 67,0 prosenttia. Kaupungin elinkeinorakenne nojautuu yksityiseen sektoriin ja palvelualoille. Helsingissä on korkea ja lisääntyvä määrä maahanmuuttajia.
  • Valtionosuus nousi 273 milj. eurosta 316 milj. euroon. Se vastaa noin 9 prosenttia verotuloista. Tämä liittyy kasvuun, arvostuksiin ja jaksotuksiin eikä sisällä mitään erityisiä asioita. Yleisemmällä tasolla tarkastellen Helsingin valtionosuus on erittäin pieni, kun vastaavasti esimerkiksi Ranua saa 70 prosenttia tuloista valtion pussista. Helsinki elättää muuta maata.
  • Helsingin Sataman ja Helsingin Energian (Helen Oy) yhtiöittämisen seurauksena tilitykset niiltä pieninivät. Tosin Helen Oy:n kohdalla kyse on enemmän yhtiön aloittamasta jätti-investointiohjelmasta. Takavuosina tilitykset saattoivat olla 200 milj. euroa, mutta viime vuonna päästiin lainakorkojen ja osinkojen kautta noin 70 milj. euroon.

Mitä seuraavaksi? Kaupungille on tulossa suuret investoinnit uusille asuinalueille sekä liikenneinvestointeja kuten raide-jokeri, kruununsillat ja mahdollisesti itämetro Östersundomiin. Tai sitten voitaisiin harkita kunnallisveron alentamista hieman ja silti rahaa jäisi investointeihin.

Vahva talous on tehnyt Helsingistä itsenäisemmän toimijan. Esimerkiksi valtion mahdollistamaa subjektiivista päivähoito-oikeutta ei ole rajattu eikä ryhmäkokoja ole kasvatettu.