Kiitos luottamuksesta!

Paljon tehtiin työtä – ja ennen kaikkea yhteistyötä eri ehdokkaiden kanssa.

Kiitokset kuntavaaleissa äänestäneille sekä kokoomusehdokkaille ja heidän tukiryhmäläisille!

Henkilökohtainen äänimääräni jäi ensikertalaisena 76 ääneen. Olen kiitollinen jokaisesta niistä. Seuraavaksi puolueet aloittavat neuvottelut luottamuspaikoista. Uuden pormestarimallin myötä 31 virastoa muuttuvat neljäksi toimialaksi, minkä alle luodaan jaostot. Vaikka valtuustopaikka jäi kauaksi, niin työsarkaa riittää – ja hyviä tehtäviä kannattaa tavoitella.

Kuntavaaliehdokkuuteni aikana riitti tekemistä:

  • Kirjoitin nettisivuille 28 blogia
  • Telttatapahtumia järjestetty 10 kappaletta – monissa kahvitarjoilu ja ilmapalloja
  • Varhaisaamun vaaliesitteiden jakeluita 8 kappaletta
  • Helsingin kokoomuksen järjestämään facebook live nettipaneeliin osallistuminen kaksi kertaa (liikunta ja talous)
  • Koillis-Helsingin Yrittäjien vaalipaneeliin osallistuminen
  • Viikki-seuran vaalipaneeliin osallistuminen
  • Koillisen Helsingin kokoomusehdokkaiden yhteinen lehti-ilmoitus kahdesti Lähitieto-lehdessä sekä telttakiertue
  • Järjestin Helsingin Kansallisseuralle kaksi kaupunkiaiheista vaalipaneelia Kampin Laiturissa
  • Haastattelin ja videoin kaikki Helsingin Kansallisseuran 11 kuntavaaliehdokasta – itseni mukaan lukien
  • Vaaliesitteiden jako tuhansiin postilaatikoihin
  • Lisäksi mainostin siltabanderollilla Baanalla yhdessä Jenni Pajusen kanssa
  • …ja vielä hieman erikoisempana merkintänä Päivän Byrokraatti mainitsi minut yhtenä suositeltavista ehdokkaista Helsingissä.
Helsingin Yrittäjät toi esille sosiaalisessa mediassa kaikkien puolueiden yrittäjäehdokkaat.

Matka oli pitkä ja erittäin mielenkiintoinen. Seuraavaksi alkaa toinen matka. Vielä kerran kiitän tähänastisesta!

Yhteinen mainosbanderolli Baanalla.

 

Saat paremman joukkueen, jos arvostat erilaisia ajatuksia

Me kaikki emme ole yhdestä puusta. Teemme harvemmin asioita yksin, vaan tarvitsemme ympärillemme ihmisiä. He saattavat olla perheenjäseniä, ystäviä tai vaikkapa työkavereita. Joskus pääset vaikuttamaan ketkä ovat ympärilläsi, kun taas toisinaan päätös on tehty sinun puolestasi – kuten äänestäjät valitsevat itselleen edustajan poliittiseen elimeen. Molemmissa tarvitaan joustoa ja toisen arvostamista.

Johdan usean kymmenen hengen palvelualan yritystä. Tarjoamamme tehtävät saattavat olla opiskelijan tai maahanmuuttajan ensimmäinen kosketus työelämään. Toimintakulttuurimme täytyy olla myönteinen, rehellinen ja hyväksyvä. Varsinkin viimeksi mainittua arvostetaan. Saamme olla työnantajana hieman tylsä, tehokas ja vaativa – mutta sitä emme saa anteeksi, jos emme tunnusta ihmistä hänenä itsenään ja arvosta hänen työsuoritustaan.

Mitä avoimuudella saavutetaan politiikassa?

Politiikassa tulee olla avoin. Tarkoittaako tämä, että joka käänteessä tehdään kompromisseja muiden kanssa? Kyllä ja ei. Joskus asioille löytyy sopiva keskitie, jolla saadaan paras tulos. Toisinaan taas jommalla kummalla neuvotteluosapuolella on toimivampi idea. Ja nyt seuraa se vaikein asia – nimittäin se paremman idean omaava saattaa neuvottelupöydän toisessa päässä. Siksi avoimuus on tärkeä työkalu.

Liike-elämässä menestyvät yritykset ovat täynnä erilaisia persoonia, ja tähän monesti pyritäänkin rekrytointikäytännöissä. Sama kuvio on politiikassa. Vaikka lehdistöstä saa joskus hieman toisen käsityksen, niin oma kokemukseni on, että valtaosa politiikkaan lähteneistä henkilöstä haluaa palvella ihmisiä ja tuottaa heille hyvää. Eri puolueiden edustajien näkemykset eroava niistä keinoista, joilla kuitenkin kaikki pyrkivät samaan päämäärään.

Mikäli olet avoin ja suvaitset erilaisuutta, niin kuulet paremmin – niin toista osapuolta kuin omia ajatuksiasikin. Paras lopputulos saavutetaan, kun lähdet neuvotteluihin rehellisellä ja avoimella mielellä. Politiikan ei tarvitse aina olla kompromisseja ja kauppoja, vaan se voidaan kääntää osapuolten ponnisteluksi löytää paras idea. Tähän pisteeseen pääseminen vaatii erityisen kovia neuvottelutaitoja.

Kaupunginvaltuutettu on ennen kaikkea kuuntelija

Elina Lepomäki ja Mikko Savelius Narinkkatorilla

(Julkaistu Helsingin Kansallisseura 3.4.2017)

Kuntavaalit järjestetään 9. huhtikuuta 2017. Helsingin Kansallisseuran riveistä ehdolla on useita henkilöitä. Esitämme jokaiselle heistä lyhyet kysymykset. Vuorossa on Mikko Savelius.

1. Kuka olet?

– Olen 44-vuotias yrittäjämies. Työssäni hoidan perheemme viidenkymmenen hengen palvelualan yritystä. Vapaa-ajallani toimin mukana politiikassa, liikunnassa ja kaupunginosayhdistyksessä. Perheeseeni kuuluu vaimo, kaksi lasta ja maatiaiskissa.

2. Miksi olet mukana politiikassa?

– Haluan edistää yrittäjyyttä ja työnteon arvostusta Helsingissä. Uskon vahvasti, että hyvät julkiset palvelut voidaan turvata terveellä taloudella. Toisaalta näen, että ihmisten ahkeruudesta ja riskinotosta tulee palkita. Kun nämä asiat ovat kunnossa, niin pystymme myös auttamaan heikommin toimeentulevia sekä lisäämään tunnetta, että Helsinki on meidän kaikkien yhteinen kaupunki.

3. Millä tavalla kehittäisit Helsinkiä?

– Kuuntelemalla. Kaupunginvaltuutettu on ennen kaikkea kuuntelija. Hänen tulee avata ajatuksensa uudelle, tutkia päätöstä koskevat tosiasiat, johdattaa asiat oikeaan suuntaan, tarvittaessa korjattava mielipiteensä sekä lopulta osattava neuvotella eri puolueryhmien edustajat ajatuksiensa taakse. Tämä ei onnistu muuten kuin aidosti ymmärtämällä kuulemansa.

Koillisen yhteiskiertueella kuunneltiin asukkaita

Viikin Prisman torilla

Koillisen Helsingin kokoomusehdokkaat järjestivät onnistuneen yhteiskiertueen tällä viikolla. Olimme tavattavissa Puistolassa (27.3.), Pukinmäessä (28.3.), Tapanilassa (29.3.), Siltamäessä (30.3.), Viikissä (31.3.) ja Ylä-Malmin torilla (1.4.).  Mukana olivat kaikki 11 ehdokasta: Eija-Riitta Aakio, Sanna Aivio, Pekka Holopainen, Sirpa Kivilaakso, Kauko Koskinen, Heimo Laaksonen, Juha Levo, Susanna Ngene, Timo Tossavainen, Maarit Toveri ja allekirjoittanut.

Malmin markkinoilla isolla porukalla

Oikea jalkatyö – eli esitteiden ja vaalilehtien jakaminen – ovat toki tärkeitä meille ehdokkaille, mutta vielä tärkeämpää on asukkaiden tapaaminen. Vain kuuntelemalla opimme alueen ihmisten arkipäivän ongelmat ja ylpeyden aiheet. Totta kai kuulemme välittömästi kentältä, mikäli jokin asia herättää tyytymättömyyttä. Meidän tehtävämme on vastata päätöksistämme, mutta yhtä lailla mahdolliset virheet tulee korjata ja huolenaiheet on toimitettava eteenpäin. Suosittelen olemaan yhteydessä meihin aluettasi koskevista asioista.

Pukinmäen asema-aukiolla

Useimmat kysymykset ovat varsin arkipäiväisiä, ja koskevat ihmisille itselleen läheisiä asioita. Monille tärkein kysymys liittyy joko Malmin lentokenttään, yleiskaavaan, lähiteiden kuntoon tai asumisen hintaan. Myös eduskunnan valtaan kuuluvat asiat tulevat meidän paikallispolitikkojen kuultavaksi. Ihmiset tuntuivat olevan varsin tietoisia Helsingin hyvästä taloudellisesta tilanteesta, minkä johdosta olemme pystyneet välttämään varhaiskasvatuksesta tai perusopetuksesta tinkimisen – tämä on erittäin myönteinen asia.

Kiertue jatkuu ensi viikolla. Tällöin laitamme vaaliteltan pystyyn to 6.4. Ala-Malmin torilla ja pe 7.4. Viikin Prisman edustalla. Tervetuloa!

Viikin vaalipaneeli käsitteli arkisia kysymyksiä

Kyllä se näin on – ihmisiä puhuttavat aivan arkiset ja läheiset asiakysymykset. Osallistuin asuinalueeni Viikin vaalipaneeliin (23.3.2017), jossa eniten keskustelua herättivät kysymykset varhaiskasvatuksesta, kaavoituksesta, liikenteestä, kaupungin taloudesta ja Malmin lentokentästä.

Olen asunut Viikissä 11 vuotta, joista viimeiset seitsemän vuotta Viikki-seuran johtoryhmässä. Lisäksi toimin kolme kertaa vuodessa ilmestyvän Viikissä tapahtuu -lehden päätoimittajana. Mainittakoon tässä yhteydessä, että toimin myös Helsingin Yrittäjät – Vanhakaupunki ry:n varapuheenjohtajana ja Helsingin Kansallisseuran hallituksen pitkäaikaisena jäsenenä.

Viikin erityiskysymykset

Oma näkemykseni on, että Viikin olisi hyvä saada omat edunvalvojat kaupunginvaltuustoon. Samalla heidän olisi hyvä toimia läheisessä yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa, jotta viestintä toimii molempiin suuntiin. Kirjoitan edellisten virkkeiden henkilöt monikossa. Toivon, että valtuutettuja tulisi useasta eri puolueesta, jotta erilaisiin tahoihin löytyisi suorat yhteydet.

Alueen erityiskysymyksiä ovat uusi yleiskaava, raide-jokeri, Viikin pellot sekä Gardenia. Tosin Viikki-seuran puheenjohtaja ja kuntavaaliehdokas Riitta Korhonen kertoi viimeksi mainitusta, että neuvottelut ovat loppusuoralla. Muutenkin Viikki-seuran Riitta ansaitsee kiitokset alueen hyvästä tehdystä työstä.

Kiitos kaikille panelisteille sekä yleisölle paikan päällä ja videolähetyksen kautta.

Koillis-Helsingin Yrittäjien vaalipaneeli

Koillis-Helsingin Yrittäjät järjesti yrittäjille, asukkaille ja kuntavaaliehdokkaille avoimen vaalipaneelin 9. maaliskuuta 2017. Perinteisestä paneelista erotettuna jatkuvasti eturivissä istumisen sijaan meidät koillisen Helsingin kuntavaaliehdokkaat jaettiin erilaisiin työryhmiin. Ratkaisu oli erittäin onnistunut.

Tuloksena syntyi mielenkiintoisia keskusteluita, jotka aiheesta riippuen joko yhdistivät tai erottivat vastaajia ja kuulijoita. Parasta pienkeskusteluissa oli ratkaisukeskeisyys. Pienryhmissä on vaikeampi päästä kysymystä pakoon ympäri pyöreällä vastauksella, vaan joutuu aidosti pohtimaan asiaa.  Keskusteluita oli seuraamassa myös Koillis-Helsingin Lähitiedon toimittaja, ja tilaisuudesta julkaistiin lehtijuttu tämän viikon Lähitiedossa (16.3.2017, sivu 6).

Pienryhmissä haettiin ratkaisuja koillisen Helsingin imagon nostamiseksi. Itse ehdotin seuraavia toimenpiteitä.

  • Malmin radanvarren ja keskusalueiden rakentamisen tiivistäminen toisi uusia yrittäjiä erityisesti palvelualalle ja nostaisi nykyisten putiikkien kävijämääriä.
  • Aloittavat, uudet yritykset ovat ehkä määrällisesti pieniä, mutta uuden ympärille syntyvä “pöhinä” nostaisi alueen imagoa. Yksi vaihtoehto on miettiä StartUp Marian tapaista teknologiayrityksille suunnattua kaupunkivetoista rakennusta, ehkä StartUp Malmi.
  • Kannattaa myös kiinnittää huomiota pieniinkin ratkaisuihin alueella. Yksi työryhmässä noussut käytännön teko olisi paremman valaistuksen asentaminen Malmin aseman alueelle.
  • Viikkiläisenä muistutin, että saamme pian poikittaisen raide-jokerin “eteläiseen” osaan aluettamme. Lisäksi ilmoitin kannattavani “pohjoisempaa” raide-jokeri 2:n suunnittelua Malmin läpi. Se toisi laadukkaampaa joukkoliikennettä ja sitä kautta toimisi houkuttimena yrityksille.
  • Laajemmin ajatellen Helsingin kaupunki voisi avata julkisia palveluitaan kilpailuille. Yksi vaihtoehto on nykyisten liikelaitosten Staran ja Palmia avaaminen enemmän yksityisille markkinoille.
  • Samaten saisimme lisää sosiaali- ja terveyden alan yrityksiä ja kilpailua, mikäli ottaisimme laajemmin käyttöön palvelusetelit.
  • Tein myös lupauksen esittää palvelualoitetta kaupunginvaltuustossa. Siinä kuka tahansa pieni tai suuri yritys saisi esittää kustannustehokkaamman tai paremmin palvelevan vaihtoehdon kaupungin palvelulle. Kaupungin tehtävänä olisi selvittää ja antaa lausunto, mutta ei pakko ottaa vaihtoehtoa käyttöön. Viime valtuustokaudella palvelualoite kaatui vasemmistoenemmistön äänin. Kysyn seuraavalta kaupunginvaltuustolta sen yrittäjämyönteisyyttä.

 

Helsinkiläiset tyytyväisiä liikuntapalveluihinsa

Eurooppalaisessa vertailussa Helsinki on pääkaupunkien ykkönen.

Helsingin Sanomat uutisoi (3.2.2017), että helsinkiläisten tyytyväisyys liikuntapalveluihin on Euroopan kärkikastia. Uutisessa viitattiin Euroopan Unionin vuoden 2015 tutkimukseen ”Quality of life in European cities”. Samassa uutisessa ilmeni, että Helsingin kaupungin Liikuntaviraston omassa tutkimuksessa kaikkien asiakkaiden yhteenlaskettu tyytyväisyys oli tasolla 4,07 (asteikko 1-5). Tämä on erittäin hyvä taso.

Liikuntapalvelut ovat tärkeitä kaupunkilaisille. Tämän johdosta se on yksi merkittävä teema kuntavaaleissa. Osallistuin Helsingin kokoomuksen järjestämään suoraan videoituun (facebook live) keskustelupaneeliin (31.1.2017), jossa muita panelisteja olivat Oge Oguejiofor-Eneh, Jonna Temonen ja Timo Vuori. Nauhoitus on nähtävillä Helsingin kokoomuksen facebook-sivulla.

Keskustelupaneelissa todettiin liikunnan tärkeys kaikille, ja toivottiin liikunnan kynnyksen laskemista nuorille ja vanhuksille. Itse toin keskusteluun konkreettisia ehdotuksia, kuten tekonurmikenttien lisäämistä. Toivoin alueellista tasapainoa siten, että joukkuelajeja, kuten jalkapalloa, tulisi voida harrastaa jatkossakin kantakaupungin alueella ja nykyistä enemmän itäisessä Helsingissä.

Jätkäsaareen tulossa urheilukenttä, muualla epävarmuutta

Kantakaupungissa vaarana on, että kaavoituksessa unohdetaan avoimet liikuntakentät. Jätkäsaareen on tulossa täysimittainen jalkapallo- ja jääkiekkokenttä. Sen sijaan Kalasataman tilanne on huolestuttavampi. Itäisessä Helsingissä ongelmana on rahoituksen puute. Nimittäin uudet tekonurmikentät tehdään seurojen ja sponsorien voimin, ja kaupunki myöntää ainoastaan lainaa. Tämä on johtanut siihen, että itäisissä kaupunginosissa avoimet urheilukentät ovat harvemmassa.

Liikunnalliset kuntavaaliehdokkaat hetkeä ennen keskustelupaneelia. Vasemmalta ylhäältä alkaen Mikko Savelius, Timo Vuori, Jonna Temonen ja Oge Oguejiofor-Eneh.

Tässä kohtaan on myönnettävä, että minulla on oma lehmä ojassa. Nimittäin aloin selvittää Herttoniemen alueelle ylipainehallin (kuplahalli) rakentamista. Motiivini oli oman tyttöni harrastusolosuhteet, jotka ovat puutteelliset nykyjalkapallolle. Selvitin eri toimijoiden kanssa asiaa, ja nyt vahvin ehdokas on Herttoniemen sairaala-alue liikuntapuisto, johon on tulossa kaavamuutos. Asia on alulla, ja mahdollinen rakentamispäätös tehdään ehkä muutaman vuoden kuluttua. Jo alkuvaihe on osoittanut, että ylipainehallin perustamisen on suuritöinen hanke. Hieman vastaavan projektin toteuttanut herrasmies totesi, että homma muistutti ydinvoimalan rakentamista, sillä niin runsasta oli juokseminen eri virastojen ja virkamiesten välillä.

Pormestarimalli tuo muutoksen liikuntavirastoon

Muutos on tulossa. Kesällä 2017 voimaan astuvan pormestarimallin myötä liikuntapalvelut siirtyvät kulttuurin ja nuorisopalveluiden ohella yhteiseen Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialaan. Sen poliittinen ohjaus annetaan kulttuuri-ja vapaa-aika -lautakunnalle. Uusi malli antaa vapaammat kädet tehdä päätökset yhdeltä luukulta, kun aikaisemmin asiat olivat enemmän hajalle useammalle eri virastolle. Tai näin periaatteessa asian tulisi mennä. Nyt vaaditaan päättäjiä, jotka huolehtivat kaupunkilaisten eduista.

Pidetään kaupunkimme liikuntapalvelut korkealla tasolla, kehitetään toimintaa ja otetaan aivan kaikki mukaan liikkumaan!

Kolmen minuutin puhe

Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilsonilta kysyttiin kerran, kuinka kauan häneltä menee puheen valmistamiseen. Hän vastasi: Se riippuu puheen pituudesta. Kymmenen minuutin puheen valmistamiseen menee minulta kaksi viikkoa; puolen tunnin puheeseen viikko; jos voin puhua niin pitkään kuin haluan, valmisteluja ei tarvita ollenkaan. Olen valmis heti.

Hyvät ystävät!

Yhteistuumin. Tämä on se ajatus, jolla lähden ajamaan asioita eteenpäin. Haluan olla mukana luomassa avointa päätöksentekoa, uusia ajatustapoja ja toisten kuuntelemista. Nämä tarkoittavat yhteisten päämäärien löytämistä muiden kanssa. Tarkoittaa niin omaa valtuustoryhmää kuin muitakin ryhmiä. Asioissa ei pidä jäädä yksin vaan ajamilleen asioille tulee löytää yhteinen arvo- ja keskustelupohja laajalti eri ihmisten ja intressiryhmien kesken.

Oikeassa paikassa vaikuttamista

Monelle kaupunkilaiselle tulee yllätyksenä, että valtaosa asioista ei käytännössä päätetä kaupunginvaltuustossa. Niitä ei myöskään päätetä kaupunginhallituksessa. Eikä edes poliittisten ryhmien päättäjien välisissä linjauksissa. Asiat valmistellaan lähes valmiiksi virkamiestasolla. Sen esityksistä hyvin pieni osa muuttuu koko päätäntäprosessin aikana. Puhumattakaan, että vielä pienempään osaan poliittiset päättäjät ottavat risteäviä kantoja. Henkilö, joka pystyy vaikuttamaan koko elinkaareen alkaen valmistelusta aina valtuuston päätökseen asti, on vahvoilla.

Kaupunki on lähellämme

Lähdin mukaan kuntavaaliehdokkaaksi, koska kaupungin päätökset koskettavat minua arjessa ja työssä. Päivittäisessä arjessa törmään kaupungin palveluihin kouluissa, terveydenhuollossa, joukkoliikenteessä sekä katujen ja urheilukenttine ylläpidossa. Lisäksi helsinkiläisenä yrittäjänä joudun tekemään jatkuvaa yhteistyötä alueella toimivien asiakkaiden, yhteistyökumppanien ja työntekijöiden kanssa. Haluan vaikuttaa ja kehittää kaupunkimme palvelut vastaamaan 2010-luvun tarpeita.

Tehdään Helsingistä paras paikka onnistumiselle.