Helsingin valtionosuuden tasausmaksu vastaa lähes 2 % kunnallisveroa

Kuntaliitto tiedotti vuoden alussa valtionosuusrahoituksen muutoksista vuodelle 2017.  Taloudellisesti vahva Helsingin seutu joutuu maksamaan – tai näkökannasta riippuen luopumaan – osasta verotuloistaan heikommin meneville kunnille. Järjestelmää kutsutaan valtionosuuden tasausmaksuksi.

Vuonna 2016 pääkaupunkiseudulle muutti lisää ihmisiä ja sen taloudellinen toimeliaisuus lisääntyi. Tämä on hyvä uutinen, mutta sen kääntöpuolena on, että alueemme kaupungit joutuvat tästä hyvästä maksamaan vuonna 2017 nykyistä enemmän valtionosuuden tasausmaksua.

Helsinki
2016: 265 milj. euroa, 2017: 289 milj. euroa (nousua +9 %)
– Jokainen helsinkiläinen tukee 450 eurolla vuosittain muita kuntia
Espoo
2016: 162 milj. euroa, 2017: 172 milj. euroa (nousua +6 %)
– Jokainen espoolainen tukee 630 eurolla vuosittain muita kuntia
Vantaa
2016: 47 milj. euroa, 2017: 45 milj. euroa (laskua -4 %)
– Jokainen vantaalainen tukee 210 eurolla vuosittain muita kuntia

Mikäli Helsinki saisi pitää osuutensa, niin sen talous olisi joko 140 miljoonaa euroa ylijäämäinen tai se voisi laskea kunnallisveroa lähes kaksi prosenttiyksikköä.

Onko tasausmaksu perusteltavissa?

Voiko tasausmaksua perustella? Yhden argumentin mukaan Helsingissä suurin osa valtionvirastoista, joten tasausmaksu on kohtuullinen. Itse asiassa, valtion osuus Uudenmaan elinkeinoelämästä on vähäisempi kuin valtaosassa muita Suomen alueita. Toinen argumentti vertaa järjestelmää samanlaiseksi oikeudenmukaisuudeksi kuin mitä tapahtuu tulosiirroissa kansalaisten kesken. Nykyisen järjestelmä ongelmana on, että vahvat kunnat laitetaan automaatilla maksamaan omasta pussista heikoille kunnille. Sen sijaan läpinäkyvämpää olisi jos kunnat saisivat pitää tulonsa, ja valtio tukisi valtion yleisistä verotuloista halutessaan heikompia kuntia. Asia olisi selkeämmin lokerossa, ja valtion tahtotila aluepolitiikalle läpinäkyvämpää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *