Helsingin kunnallisvero laskee – analyysi

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti eilen (15.11.2017) laskea kunnallisveroa 0,5 prosenttiyksiköllä. Uusi kunnallisvero on vuoden 2018 alusta lähtien saman verran kuin Espoossa eli 18,0 prosenttia. Samalla päätettiin  pitää kiinteistövero ennallaan sekä poistaa koiravero.

Kunnallisvero laskee

Lähde: Veronmaksajat – Kuntien verot 2017

Veroilla on Suomessa tapana pikemminkin nousta kuin laskea. Viimeksi Helsingin kaupunki laski kunnallista tuloveroa (aikaisemmin nimellä veroäyrin hinta) vuonna 1996. Tosin on hyvä tietää, että valtiovalta on lisännyt vuosien varrella kuntien tehtäviä ja sen myötä kuluja. Ensi vuodeksi päätetty 18,0 prosenttia on yksi manner-Suomen alhaisempia.

Helsingin taloudellinen näkymä on lähivuodet myönteinen, mikä antaa vankan pohjan pitää kunnallisvero jatkossakin alhaisena. Näillä näkymin talous kestää  sosiaali- ja terveyspalveluiden (sote) siirtymisen maakunnalle vuodesta 2019 lähtien. Esimerkiksi Kauniaisten kunnassa tuleva sote-uudistus voi johtaa taloudellisen katastrofiin – tai vähintään siihen, että kaupunki menettää asemansa manner-Suomen matalimmalla kunnallisveroprosentilla.

Kunnallisveron laskusta huolimatta Helsingin kaupungin (sisältäen liikelaitokset) tilikauden ylijäämän arvioidaan olevan ensi vuonna yli 200 miljoonaa euroa voitollista. Laskelmien mukaan nyt tehty 0,5 prosenttiyksikön alentaminen laskee ensi vuoden verotuloja 70 miljoonaa euroa. Joku voisi kysyä olisiko kannattanut laskea kunnallisveroa saman tien kokonaisella 1,0 prosenttiyksiköllä? Varsinkin kun ottaa huomioon, että asuminen ja eläminen on Helsingissä kalliimpaa kuin muualla Suomessa.

Helsingin kaupungin arvioitu ylijäämä asettuu mielenkiintoiseen valoon kun ottaa huomioon, että kaupunki menettää tuloja niin valtiolle kuin muille Suomen kunnille. Valtionosuus vähenee nykyisestä 220 miljoonasta eurosta 175 miljoonaan euroon. Samaten Helsingin maksama verotulostasaus kasvaa tämän vuoden 289 miljoonasta eurosta arviolta 325 miljoonaan euroon. Näin ollen Helsinki tulemaan rahoittamaan muuta Suomea lähes sata miljoonaa euroa tätä vuotta enemmän. Kuka elättää ketä?

Kiinteistövero pysyy ennallaan

Helsingin yleinen kiinteistövero pysyy 0,93 prosentissa. Onneksi näin. Kunnallisveron laskun vastineeksi Vihreissä väläyteltiin jopa kiinteistöveron nostoa. Vastakkaisista vakuutteluista huolimatta nosto olisi siirtynyt kaikkiin asumiseen – myös pientuloisten vuokra-asumiseen. Matala taso on siis sekä omistus- että vuokra-asujien etu. Vaikka ensimmäiset saa vuokralapun suoraan käteen, ja jälkimmäiset indeksitarkastusten myötä epäsuorasti viiveellä. Ruotsissa kiinteistöveroa ei edes peritä.

Koiravero poistuu

Helsingin verotuksen kummajainen eli koiravero poistuu ensi vuonna. Helsingin lisäksi ainoastaan Tampereella on käytössä koiravero, mutta ensi vuonna molemmat kaupungit luopuvat siitä.  Helsingissä koiraveroa maksetaan vielä tänä vuonna 50 euroa, mutta ainoastaan joka viides koiran omistaja on tilittänyt sen. Veron kertymä on ollut varsin mitätön 350 000 euroa. Eräs perustelu koiraverolle on ollut saatujen tulojen kohdentaminen koirien aitauksiin, huoltoon ja muuhun vastaavaan. Jatkossa rahat tulevat yleisestä Kaupunkiympäristön budjetista.

 

Kunnallisveron laskeminen olisi järkevää

Helsingin kaupungin talous on saatu myönteiselle uralle. Käsittelin aikaisemmassa blogissani vuoden 2016 tilinpäätöstä. Nyt perustelen lyhyesti miksi Helsingin kannattaisi laskea kunnallisveroa maltillisesti alaspäin.

Veron laskemisen puolesta

  • Kunnallisvero on tasavero; se koskee eniten pieni- ja keskituloisia.
  • Kaupungin kassaa ei kannata käyttää ylimääräisenä säästöpossuna.
  • Raha kulkee tehokkaitten kaupunkilaisten omien valintojen kautta.
  • Asuminen ja eläminen on muuta maata kalliimpaa.
  • Tonttivuokria on nostettu kohti markkinahintoja ja sitä kautta epäsuorasti asetettu lisävero.
  • Laskeminen piristäisi elinkeinoelämää ja tuottaisi lisäverotuloja.
  • Pienempi veroprosentti riittäisi kattamaan kaikki lähitulevaisuuden näkyvissä olevat investointitarpeet.

Vero säilytettävä nykyisessä

  • Maakuntauudistuksessa sote-palvelut siirtyvät pois 2019.
  • Maakuntauudistuksen yhteydessä kunnallisverosta leikataan mekaanisesti 12,31 prosenttia, mikä laittaa tulopuolen kokonaan uusiksi.
  • Helsingin kunnallisvero on neljänneksi alhaisin manner-Suomessa.
  • Kaupungilta löytyisi valmius lisäinvestointeihin.

Kunnallisveroa nostettiin vuonna 2012 entisestä 17,5 prosentista nykyiseen 18,5 prosenttiin. Vuodesta 2013 valtuustoryhmät ovat soveltaneet kokoomuksen aloitteesta käyttöönotettua menojen hillintään tähtäävää tuottavuustavoitetta. Kunnallisveron laskeminen yhdellä prosenttiyksiköllä tarkoittaisi palaamista takaisin reilun viiden vuoden takaisin tilanteeseen.

Helsingin kaupungilta löytyy kaikki edellytykset kasvaa ja kukoistaa pienemmälläkin veroprosentilla

Helsingin valtionosuuden tasausmaksu vastaa lähes 2 % kunnallisveroa

Kuntaliitto tiedotti vuoden alussa valtionosuusrahoituksen muutoksista vuodelle 2017.  Taloudellisesti vahva Helsingin seutu joutuu maksamaan – tai näkökannasta riippuen luopumaan – osasta verotuloistaan heikommin meneville kunnille. Järjestelmää kutsutaan valtionosuuden tasausmaksuksi.

Vuonna 2016 pääkaupunkiseudulle muutti lisää ihmisiä ja sen taloudellinen toimeliaisuus lisääntyi. Tämä on hyvä uutinen, mutta sen kääntöpuolena on, että alueemme kaupungit joutuvat tästä hyvästä maksamaan vuonna 2017 nykyistä enemmän valtionosuuden tasausmaksua.

Helsinki
2016: 265 milj. euroa, 2017: 289 milj. euroa (nousua +9 %)
– Jokainen helsinkiläinen tukee 450 eurolla vuosittain muita kuntia
Espoo
2016: 162 milj. euroa, 2017: 172 milj. euroa (nousua +6 %)
– Jokainen espoolainen tukee 630 eurolla vuosittain muita kuntia
Vantaa
2016: 47 milj. euroa, 2017: 45 milj. euroa (laskua -4 %)
– Jokainen vantaalainen tukee 210 eurolla vuosittain muita kuntia

Mikäli Helsinki saisi pitää osuutensa, niin sen talous olisi joko 140 miljoonaa euroa ylijäämäinen tai se voisi laskea kunnallisveroa lähes kaksi prosenttiyksikköä.

Onko tasausmaksu perusteltavissa?

Voiko tasausmaksua perustella? Yhden argumentin mukaan Helsingissä suurin osa valtionvirastoista, joten tasausmaksu on kohtuullinen. Itse asiassa, valtion osuus Uudenmaan elinkeinoelämästä on vähäisempi kuin valtaosassa muita Suomen alueita. Toinen argumentti vertaa järjestelmää samanlaiseksi oikeudenmukaisuudeksi kuin mitä tapahtuu tulosiirroissa kansalaisten kesken. Nykyisen järjestelmä ongelmana on, että vahvat kunnat laitetaan automaatilla maksamaan omasta pussista heikoille kunnille. Sen sijaan läpinäkyvämpää olisi jos kunnat saisivat pitää tulonsa, ja valtio tukisi valtion yleisistä verotuloista halutessaan heikompia kuntia. Asia olisi selkeämmin lokerossa, ja valtion tahtotila aluepolitiikalle läpinäkyvämpää.