Polkupyöräily on osa fiksua kaupunkia

Allekirjoitin Helsingin Polkupyöräilijöiden (HePO) kuntavaaliteesit (2.3.2017). Niissä haluttiin (1) pyöräliikennejärjestelyt kuntoon ohjeistuksella ja valvonnalla, (2) pyörätunnelin Rautatieaseman ali, (3) puuttumista pyöräteille pysäköintiin sekä (4) Helsingin pyöräliikenteen budjetin nostamisen jo valtuustossa päätetylle 20 miljoona eurolle.  Yleisesti ottaen olen varovainen sitoutumaan etukäteen minkään eturyhmän lupauksiin, mutta vakuutuin asiasta, kun olin tutustunut ohjelmaan ja vierailut vaalipaneelissa maaliskuun alussa.

Mitä etuja Helsinki voi saada mikäli edistämme polkupyöräilyä? Valtakunnallinen Pyöräliitto ja Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto ovat listanneet useita hyötyjä. Näitä ovat mm. terveydenhuollon kustannusten aleneminen, kaupunkikuvan paraneminen, liikenteen tilantarpeen tehostuminen, ilmanlaadun paraneminen ja melun väheneminen. Nostan lyhyesti muutamia kaupunkipyöräilyn faktoja esille.

  • Pyöräily tuottaa yli miljardin euron verran terveyshyötyjä vuodessa. Kuntoilu parantaa fyysistä aktiivisuutta ja laskee yhteiskunnan terveysmenoja.
  • Talvella pyöräily laskee Helsingissä jopa alle viidennekseen kesän lukemista, mutta esimerkiksi Joensuussa ja Oulussa pyöräilijöistä vain puolet pitää talvella taukoa.  Helsinki voisi panostaa enemmän pyöräteiden kunnossapitoon talvella.
  • Pyöräilyinfraan tehdyt investoinnit tuottavat paremmin. Helsingin baanojen tuotoksi arvioidaan jokaista euroa kohti saatavan takaisin muun muassa terveyshyötyinä 7,8 euroa.
  • Viime vuonna Helsinki sai vihdoin kunnollisen kaupunkipyöräjärjestelmän. Ensi kesänä se laajenee huomattavasti. Jo ensimmäinen kesä on osoittautunut menestykseksi. Pyörillä on ollut 22 000 käyttäjää, joista helsinkiläisiä on ollut peräti 80 prosenttia.
  • Investoimalla polkupyöräteihin saamme lisää käyttäjiä. Pyöräilijöiden määrä ei ole vakio, vaan se lisääntyy mitä enemmän investoimme baanaverkoston keskusta-alueella ja rakennamme pikapyöräteitä pidemmille reiteille.
  • Turismi lisääntyy. Esimerkiksi Saksassa pyörämatkailijoita on 10 prosenttia kaikista turisteista ja Berliinissä osuus nousee peräti 25 prosenttiin.
  • Pyöräily lisääntyy, kun se on turvallista (omat kaista, hidas autoliikenne) ja sille on luotu hyvä infra (muita kulkuneuvoja nopeammat reitit, kunnossapito).

Totean vielä lopuksi, että helsinkiläisistä peräti 96 prosenttia tukee pyöräilynedistämistä.

Helsinkiläiset tyytyväisiä liikuntapalveluihinsa

Eurooppalaisessa vertailussa Helsinki on pääkaupunkien ykkönen.

Helsingin Sanomat uutisoi (3.2.2017), että helsinkiläisten tyytyväisyys liikuntapalveluihin on Euroopan kärkikastia. Uutisessa viitattiin Euroopan Unionin vuoden 2015 tutkimukseen ”Quality of life in European cities”. Samassa uutisessa ilmeni, että Helsingin kaupungin Liikuntaviraston omassa tutkimuksessa kaikkien asiakkaiden yhteenlaskettu tyytyväisyys oli tasolla 4,07 (asteikko 1-5). Tämä on erittäin hyvä taso.

Liikuntapalvelut ovat tärkeitä kaupunkilaisille. Tämän johdosta se on yksi merkittävä teema kuntavaaleissa. Osallistuin Helsingin kokoomuksen järjestämään suoraan videoituun (facebook live) keskustelupaneeliin (31.1.2017), jossa muita panelisteja olivat Oge Oguejiofor-Eneh, Jonna Temonen ja Timo Vuori. Nauhoitus on nähtävillä Helsingin kokoomuksen facebook-sivulla.

Keskustelupaneelissa todettiin liikunnan tärkeys kaikille, ja toivottiin liikunnan kynnyksen laskemista nuorille ja vanhuksille. Itse toin keskusteluun konkreettisia ehdotuksia, kuten tekonurmikenttien lisäämistä. Toivoin alueellista tasapainoa siten, että joukkuelajeja, kuten jalkapalloa, tulisi voida harrastaa jatkossakin kantakaupungin alueella ja nykyistä enemmän itäisessä Helsingissä.

Jätkäsaareen tulossa urheilukenttä, muualla epävarmuutta

Kantakaupungissa vaarana on, että kaavoituksessa unohdetaan avoimet liikuntakentät. Jätkäsaareen on tulossa täysimittainen jalkapallo- ja jääkiekkokenttä. Sen sijaan Kalasataman tilanne on huolestuttavampi. Itäisessä Helsingissä ongelmana on rahoituksen puute. Nimittäin uudet tekonurmikentät tehdään seurojen ja sponsorien voimin, ja kaupunki myöntää ainoastaan lainaa. Tämä on johtanut siihen, että itäisissä kaupunginosissa avoimet urheilukentät ovat harvemmassa.

Liikunnalliset kuntavaaliehdokkaat hetkeä ennen keskustelupaneelia. Vasemmalta ylhäältä alkaen Mikko Savelius, Timo Vuori, Jonna Temonen ja Oge Oguejiofor-Eneh.

Tässä kohtaan on myönnettävä, että minulla on oma lehmä ojassa. Nimittäin aloin selvittää Herttoniemen alueelle ylipainehallin (kuplahalli) rakentamista. Motiivini oli oman tyttöni harrastusolosuhteet, jotka ovat puutteelliset nykyjalkapallolle. Selvitin eri toimijoiden kanssa asiaa, ja nyt vahvin ehdokas on Herttoniemen sairaala-alue liikuntapuisto, johon on tulossa kaavamuutos. Asia on alulla, ja mahdollinen rakentamispäätös tehdään ehkä muutaman vuoden kuluttua. Jo alkuvaihe on osoittanut, että ylipainehallin perustamisen on suuritöinen hanke. Hieman vastaavan projektin toteuttanut herrasmies totesi, että homma muistutti ydinvoimalan rakentamista, sillä niin runsasta oli juokseminen eri virastojen ja virkamiesten välillä.

Pormestarimalli tuo muutoksen liikuntavirastoon

Muutos on tulossa. Kesällä 2017 voimaan astuvan pormestarimallin myötä liikuntapalvelut siirtyvät kulttuurin ja nuorisopalveluiden ohella yhteiseen Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialaan. Sen poliittinen ohjaus annetaan kulttuuri-ja vapaa-aika -lautakunnalle. Uusi malli antaa vapaammat kädet tehdä päätökset yhdeltä luukulta, kun aikaisemmin asiat olivat enemmän hajalle useammalle eri virastolle. Tai näin periaatteessa asian tulisi mennä. Nyt vaaditaan päättäjiä, jotka huolehtivat kaupunkilaisten eduista.

Pidetään kaupunkimme liikuntapalvelut korkealla tasolla, kehitetään toimintaa ja otetaan aivan kaikki mukaan liikkumaan!