Ruotsi – rakenteet kunnossa ja talous porskuttaa

(Julkaistu Uudessa Suomessa 10.1.2018)

Ne teki sen taas. Nimittäin Ruotsin valtionvelkakonttori ilmoitti (9.1.2018) veroylijäämän nousevan peräti 61 miljardia kruunua (6,21 miljardia euroa) ylijäämäiseksi  Vertailun vuoksi Suomi ottaa uutta velkaa ensi vuonna noin 3 miljardia euroa. Ruotsin valtionvelka suhteessa BKT:hen laskee 30 prosenttiin, kun Suomessa noustaan yli 60 prosentin.

Miksi Ruotsin taloudella menee paremmin? Tässä muutamia syitä.

  1. ​Työllisyysaste (81 prosenttia) on huomattavasti korkeampi kuin Suomessa (70 prosenttia). Työmarkkinoilla on enemmän paikallista sopimista ja joustoa, vähemmän lakkoja sekä paremmat kannusteet.
  2. Työn verotus, erityisesti keskituloisilla, on alhaisempaa. Ero voi olla jopa viiden prosenttiyksikön luokkaa.
  3. Maahanmuutto on vapaampaa ja maahanmuuttajien työllisyysaste on kohtalaisen hyvä. Huomioitava on, että maassa on vapautettu työperäinen maahanmuutto. Maahanmuuton ansiosta myös väestörakenne on terveemmällä pohjalla.
  4. Ruotsissa asutaan enemmän tiiviissä kaupungeissa, missä taloudellinen tuottavuus on haja-asutusta parempaa.

Elinkeinoelämän järjestöjen viestissä kuusi keinoa talouskasvuun

(Julkaistu Uusi Suomi 9.2.2017)

Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari, Perheyritysten liitto ja Suomen Yrittäjät ovat julkaisseet (8.2.2017) kuusi keinoa, joilla talouteen saadaan lisää työllisyyttä ja kasvua. Tosin pääministeri Juha Sipilän mukaan mitään leikkauksia ei tarvita, ja elinkeinoministerin Mika Lintilän mukaan talouskasvu tulee ohittamaan kaikki asiantuntijoiden arviot. Mutta jos tapahtuu niinkin epätodennäköinen asia, että paikallaan jähmettymällä kaikki ei käännykään parhaaksi? Tässä varmuuden vuoksi järjestöjen yhteiset neuvot.

1. Rakenteet reippaasti uusiksi, sääntely säälliseksi

Lisää kilpailua ja työelämän joustoja. Suomen Yrittäjät on esittänyt mekaanista ”yksi sääntely sisään, kaksi ulos” periaatetta käyttöönotettavaksi lainvalmistelussa. Tätä on sovellettu ainakin Saksassa ja Isossa-Britanniassa.

2. Verotuksesta kilpailuetua

Verotuksessa tulee kannustaa yrittämiseen, omistamiseen ja työntekoon. Suomen jyrkkä palkkaverotuksen progressio heikentää kannustamia ja haittaa kotimaisen omistajuuden syntymistä. Toisaalta ulkomainen omistaja herättää vähemmän kateutta suomalaisissa. Työn verotusta kuvaa se, että 42 200 euron palkkatasolla Suomi on Pohjoismaiden ankarin verottaja.

3. Julkinen sektori tälle vuosituhannelle

Julkisen sektorin näkymä huolestuttaa huoltosuhteen heikkenemisen myötä. Tarvitaan lisää yksityisiä toimijoita julkisiin palveluihin. Sote-uudistuksen ja valinnanvapauden myötä julkisen sosiaali- ja terveysalan markkinoita avataan nykyistä enemmän, jotta verorahoille saadaan kustannustehokkaampaa vastinetta. Vaarana on, että ideologisista syistä yksityisille sote-yrityksille – joita Suomen on yli 16 000 terveydenhoitoalalla ja yli 3 000 sosiaalialalla – suljetaan markkinat. Viimeksi mainittu ei pysäyttäisi julkisen sektorin kasvua.

4. Sote-uudistus ja valinnanvapaus valmiiksi

Sosiaali- ja terveyspalvelu- ja maakuntauudistus on vietävä maaliin ja kansalaisille on taattava valinnanvapaus. Enemmän asiakaslähtöisyyttä, korkealaatuisuutta ja innovatiivisuutta. Toistaiseksi uudistus etenee myötäpurjeessa, mutta ensi vaalikaudella vaarana on uudistusten osittainen peruminen.

5. Maahanmuuttajille mahdollisuus yrittäjyyteen ja työhön

Tarvitsemme lisää ulkomaista työvoimaa. Kyse voi olla erityisosaamista vaativista tehtävistä tai suoranaisista työvoimapula-aloista. Lisäisin vielä, että viime vuosien syntyvyyden romahtaminen on pitkällä aikavälillä vinouttamassa huoltosuhdetta entisestään.

6. Työtä vapaakaupan puolesta 

Suomi on vientivetoinen maa, jolla on pienet sisämarkkinat. Viime aikojen maailmanpoliittiset tapahtuvat ovat osoittaneet, että vapaan kaupan eteen on aidosti tehtävä työtä. Vuoden 2008 talouskriisin jälkeen maailmalla on luotu yli kolme tuhatta eri kaupanestettä. Niiden myötä suomalaiset yritykset menettävät vientituloja ja markkinoita. Byrokratia iskee erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.