”Ostitte sitten halvinta”

(Julkaistu Helsingin Yrittäjät 12.2.2019)

Viime aikoina on kohuttu hoivakotien kehnosta palvelusta ja suoranaisista laiminlyönneistä. Yksityisten hoivakotien tapauksessa palveluntarjoaja on ollut joku suurista ketjuista, ja ostajana on toiminut kunta tai kuntayhtymä.

En ole yrittäjäurani aikana osallistunut yli 20 vuoteen julkisiin kilpailuttamisiin. Syynä on se, että kilpailun voittaa halvin hinta – huolimatta siitä mitä laatukriteerejä tarjouskilpailutusehtoihin on satuttu kirjaamaan. Erään sutkautuksen mukaan eniten pieleen laskettu tarjous voittaa. Noh, asia ei ole välttämättä näin yksinkertainen, vaan taustalla voi olla aitoja palveluinnovaatioita ja massatuotannon etuja.

Kirjoitan muutaman ajatuksen aiheesta. Ensinnäkin kahta asiaa ei pidä sekoittaa keskenään – ostopalveluita ja palveluseteleitä. Toiseksi käytän esimerkkinä vanhusten hoivakoteja, vaikka ostopalveluita ja palveluseteleitä käytetään laajassa valikoimassa muitakin sosiaali- ja terveysalan palveluita. Mainitsen erikseen, että vaikka yrityksemme ei osallistu ostopalvelukilpailutuksiin, niin toimimme kyllä palvelusetelituottajana kahden ja yksityisenä sosiaalipalveluiden tuottajana kuuden kunnan alueella.

Ostopalvelut toimivat kustannustehokkaasti

Ostopalveluissa kunta tai kuntayhtymä ostaa palvelukokonaisuuden tarjoajalta. Esimerkiksi kunta X ostaa vanhusten hoivakotipalvelut tarjoajalta Y. Viimeksi mainittu voi olla suuri kansainvälinen jätti tai vaikka pieni perheyritys. Varsinainen loppukäyttäjä eli vanhus ei pääse valitsemaan eri tarjoajien väliltä, vaan kunta X määrää, että hän siirtyy kilpailun voittaneen tarjoajan Y hoivakotiin.

Tämä voi olla toimiva ratkaisu, kun palvelut halutaan ostaa kustannustehokkaasti ja hoidettavat ovat heikkokuntoisia – jopa kyvyttömiä itse arvioimaan oman hoivansa tarpeen.

Palvelusetelit toimivat yksilöllisemmin

Vastaavasti palveluseteleissä valinnan suorittaa loppukäyttäjä eli vanhus itse. Kunta on etukäteen kilpailuttanut hoivakodit, joiden välillä vanhus suorittaa valinnan. Kunta määrittää palvelusetelin arvon, mikä voi kattaa palvelut kokonaan tai osittain (omavastuu). Lisäksi vanhus voi ostaa lisäpalveluita omilla varoillaan.

Asetelman heikkoutena on aidon kilpailutilanteen saavuttaminen. Pienellä paikkakunnalla valinnanvaraa ei välttämättä jää, kun vastaavasti suurissa kaupungeissa mahdollisuudet ovat monipuolisemmat. Mikäli tarjoajia ei ole tarpeeksi, niin kustannukset voivat karata käsistä.

Mitä ratkaisuksi?

Kaikki vanhukset eivät ole samassa elämäntilanteessa. Jotkut voivat terveemmin, ja toisi voisi olla mahdollisuus maksaa lisäpalveluista. Tästä johtuen yhteen ostopalveluputkeen laittaminen ei ole järkevää. Eräs ratkaisu ostopalveluiden laadun parantamiseksi voi olla ns. ranskalainen kilpailutus (käänteinen kilpailutus). Tällöin kunta X määrittää hinnan ja kilpailuun osallistuvat tarjoajat kertovat mitä palveluita ne voivat tarjota kyseiseen hintaan.

Nykymuotoiset ostopalveluhoivakodit ovat ongelmallisia sekä yksilön valinnan että laadun kannalta. Mikäli vanhukset pääsisivät itse valitsemaan hoivapaikkansa, esimerkiksi palveluseteleillä, niin tällöin markkinoilta karsiutuisivat pois huonot hoivakodit. Vanhukset ja heidän omaisensa pääsivät äänestämään jaloillaan.

Puolisen sataa asiakirjapyyntöä

(Julkaistu Helsingin Yrittäjät 23.1.2017)

Haluatko sosiaali- ja terveysalan yrittäjäksi? Kyseessä on säännelty ja valvottu toimiala, jossa eri viranomaiset tulevat tutuksi. Lupien hakeminen edellyttää, että yrittäjä toimittaa monipuolisesti erilaisia selvityksiä, liitteitä ja asiakirjoja viranomaisille. Hakemisesta on muodostunut mystistä salatiedettä, mikä johtuu valtion, AVI:n, Valviran ja kunnan välisen työjaon sekavuudesta ja eri käytännöistä.

Asiaan saatiin helpotusta, kun useat kunnat ottivat käyttöön Parasta palvelua -palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmän. Myönteistä asiassa on, että kerrankin yhteen nettipalveluun on koottu kuntakohtaisesti sote-palvelut, joiden on mahdollista päästä palveluseteli- ja ostopalveluihin – kuntien välillä kun on eroavaisuuksia. Toiseksi, yrittäjää helpottaa se, että tarvittavat, oikeat asiakirjat saa toimittaa sähköisesti.

Hyvinvointi vaatii asiakirjoja, siis valtavasti

Kerrankin yhdessä nettijärjestelmässä on lueteltu kaikki mahdollisesti sote-palveluihin liittyvät asiakirjat. Määrä yllätti jopa itseni. Osa viranomaisten vaatimista asiakirjoista tulee automaattisesti Tilaajavastuun kautta, mutta toiset vaativat jopa toistakymmentä sivua tarkkaa selvitystä. Luetellaan ensin perustiedot:

Arvonlisäverovelvollisuus, ennakkoperintärekisteri, kaupparekisteriote, potilasvakuutustodistus, tapaturmavakuutus, Tyel-vakuutusote, työehtosopimus, työnantajarekisteri, työterveyshuolto, vastuuvakuutustodistus, veromaksutiedot (yhteensä 11 asiakirjapyyntöä).

Kaikki on vielä tässä vaiheessa hyvin. Näillä perustiedoilla varmistetaan, että kaikki alan yrittäjät ovat hoitaneet asiallisesti velvoitteensa. Mutta sitten seuraa pitkä lista.

AVI:n ilmoitus vastuuhenkilön muutoksesta, AVI:n tai Valviran lupa ympärivuorokautisen sosiaalipalvelujen tuottamisesta, AVI:n tai Valviran todistus yksityisten sosiaalipalveluiden antajien rekisteriin kuulumisesta, AVI:n tai Valviran todistus yksityisten terveyspalveluiden antajien rekisteriin kuulumisesta, Esiopetussuunnitelma, Henkilöstöluettelo (vakanssit, nimikkeet ja koulutustiedot), Hygieniakäytännön kuvaus, Kielitodistus, Kiusaamisen ehkäisyn suunnitelma, Kunnan toimielimen tai sen määräämän viranhaltijan lausunto, Kuvaus toimipaikan välinehuollosta, Laitteiden kelpoisuustodistus, Lääkehoitosuunnitelma, Muut palvelualuekohtaiset edellytykset, Oikeus ammatin harjoittamiseen, Omavalvontasuunnitelma, Omavaraisuustodistus ja todistus ulosottorekisteristä, Palvelukohtaiset sopimusehdot, Palvelukuvaus, Pankin tai luottotietoyhtiön antama talous- ja luottokelpoisuusraportti, Pelastussuunnitelma, Pelastusviranomaisen lausunto, Poistumisturvallisuusselvitys, Rakennusvalvonnan viranomaisen lupa, Rekisteriseloste, Selvitys henkilötietolain 32§ edellyttämien toimenpiteiden toteuttamisesta, Selvitys saaduista julkisista tuista, Tilojen kelpoisuustodistus, Tilojen pohjapiirustus ja käyttösuunnitelma, Toimintakertomus, Toimintasuunnitelma, Turvallisuussuunnitelma, Varhaiskasvatussuunnitelma, Vastuuhenkilön tai muun henkilön tutkintotodistus, Vuokrasopimus, Yel-vakuutustodistus, Yhtiöjärjestys, -sopimus, tai selvitys yhteisön tai säätiön säännöistä, Ympäristöterveydenhuollon viranomaisen lausunto (yhteensä 37 asiakirjapyyntöä).

Myönnetään. Lista on täyden palvelun paketti. Sote-yrittäjät tulevat tutuksi usean yllämainitun dokumentti- ja selvityspyynnön kanssa. Itse laskin, että meidän kotisiivouspalveluistamme on tähän mennessä toimitettu lähes 40 sivua erilaista asiakirjaa, selvitystä ja liitettä.