Sote-jaoston ensimmäinen vuosi takana

Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnan jaoston ensimmäinen vuosi on takana. Tai tarkalleen ottaen kahdesta jaostosta yhdistetyn ja kesällä 2017 aloittaneen uuden jaoston ensimmäinen syyskausi on takana. Jaoston jäsenyys on ollut hyvin mielenkiintoinen ja tiivistahtinen. Kokouksia pidetään joka toinen viikko,  mikä on enemmän kuin suurimmalla osalla muita Helsingin poliittisia lautakuntia tai jaostoja.

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelussa näkyi ohjeistuksen muuttuminen omaishoidon tuessa.

Sain tilastot viime vuodelta ja avaan hieman niitä tässä blogissa. Muutoksenhaut koskevat tavallisten kaupunkilaisten sosiaali- ja terveyspalveluita, joten ne ovat lähtökohtaisesti salassa pidettäviä. Sen sijaan käsittelen annettuja julkisia numeroita.

Perhe- ja sosiaalipalveluissa näkyivät muutoksissa kuljetuspalvelu, omaishoidon tuki ja toimeentulotuki.

Kaiken kaikkiaan jaosto käsitteli 620 muutoksenhakua. Näistä 475 pysyi ennallaan, 99 kumottiin, 12 jätettiin pöydälle, 6 poistettiin, 3 palautettiin uudelleen valmistetavaksi ja 25 ei tutkittu. Kannattaa huomioida, että kumoamisista merkittävä osa liittyi omaishoidon tuen muuttumiseen vuonna 2017 sekä vastaavasti sen vaikutusten kumoamiseen lautakunnassa myöhemmin keväällä. Jaoston tehtävä oli lähinnä pitää edut ennallaan, kunnes uusi ohjeistus astuisi voimaan. Koko sotkun voi lukea esimerkiksi tästä linkistä.

Terveys- ja päihdepalveluiden harvoissa tapauksissa hylättiin kaikki muutoksenhaut.

Eri Helsingin poliittisia ryhmiä edustavien jaoston jäsenten  rooli näkyi äänestyksissä. Niitä järjestettiin 21 kertaa, eli reilut kolme prosenttia tapauksista. Missä kysymyksissä syntyi eniten eroja jäsenten keskuudessa? Vastaus on asumispalvelumaksuissa (6 äänestystä; 20 muutoksenhakua), peruuttamattoman vastaanottoajan maksussa (3 äänestystä; 6 muutoksenhakua) sekä kuljetuspalveluissa (7 äänestystä; 102 muutoksenhakua).

Talous- ja tukipalveluissa muutoksia tuli asumispalvelumaksuissa ja peruuttamattoman vastaanottoajan maksuissa.

Toinen merkittävä lähde alkuperäisen päätöksen kumoamiseen – poliittiseen harkinnan lisäksi – oli esittelijän valmistelema muutosehdotus. Kyse oli siitä, että ylemmän virkakoneiston käsittelyn jälkeen alemman virkakoneiston päätös ehdotettiin muutettavaksi. Nämä asiantuntijamuutokset oli helppo hyväksyä.

Helsingin uuden sote-jaoston ensimmäinen kokous

Ensimmäinen luottamustehtäväni Helsingin poliittisessa elimessä on nyt avattu. Toimin varsinaisena jäsenenä Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnan jaostossa. Vielä viime valtuustokaudella jaostoja oli kaksi, mutta täksi kaudeksi ne yhdistettiin. Näin ollen yhdistetyn jaoston tehtäväkenttä on laajempi ja monipuolisempi.

Lautakunnan tehtävistä poiketen jaoston tehtävänä ei ole linjata uusia suuntaviivoja. Sen sijaan se käsittelee kaupunkilaisten oikaisupyyntöjä viranomaisten päätöksistä voimassa olevien ohjeiden mukaisesti. Jaosto käsittelee ihmisille arkaluonteisia asioita, joten sen asialistat ovat valtaosin salaisia. Jaoston jäseniä sitoo virkasalaisuus, mikä on välttämätöntä yksityisyyden suoja ja oikeusturvan kannalta.

Jaosto saa käsiteltäväkseen viranomaisten päätöksistä tehtyjä oikaisupyyntöjä muun muassa vammaispalveluista, toimeentulon täydentämisestä ja matkapalveluista. Kaikista sosiaali- ja terveysalaa koskevista viranomaispäätöksistä ei voi valittaa jaostoon, vaan ne tapahtuvat oikeusteitse tai muita viranomaisväyliä pitkin.

Luottamustehtäväni sujui palvellen ja mielenkiintoisesti

Ensimmäinen kokous alkaa hetken päästä.

Kuntavaalin jälkeen minut valittiin ensisijaisen toiveeni mukaisesti sosiaali- ja terveyslautakunnan jaoston jäseneksi. Hain tehtävää siitä syystä, että tunsin sekä oppivani että antavani tälle aihealueelle eniten. Opiskeltavaa riittää; nimittäin sote-asiat kattavat lähes puolet Helsingin kaupungin menoista ja vaikuttavan suoraan monen ihmisen arkeen. Samalla tunnen antavani omaa erikoisosaamistani yksityisen sote-palveluiden tuottajana poliittisen järjestelmämme käyttöön.

Ennen ensimmäistä jaoston kokousta jäsenet saivat mahdollisuuden osallistua kaupungin järjestämiin koulutustilaisuuksiin, joissa käytiin kaupungin toimintaa yleisesti – sekä vielä omaa perehdytystä sote-lautakunnan ja -jaoston jäsenille. Yksi hyvä käytännön neuvo oli aloittaa asioihin perehtyminen hyvissä ajoin – noin viikkoa ennen kokousta.  Itse kokoustyöskentelyä varten saimme käyttöömme kannettavan tietokoneen tai korvauksen oman koneen käytöstä. Valitsin ensimmäisen vaihtoehdon jo tietoturvan kannalta.

Ensimmäinen jaoston kokous järjestettiin 29.6.2017. Valtuustokauden vaihtumisesta johtuen asialistalle oli kertynyt peräti 127 tapausta. Näistä hyväksyttiin lopulta kuusi muutoksenhakua, joista kaksi yksimielisesti ja neljä äänestyksen jälkeen. Loput menivät esittelijän mukaan, mutta joissakin tapauksissa hän oli jo valmiiksi korjannut alemman virkamiehen esityksen.  Kokouksemme kesti neljä tuntia ja välissä oli ruokatauko. Esittelijöinä toimivat oman erikoisalueensa johtavat viranhaltijat, jotka vaihtuivat jaoston edetessä asialistalla.

Tapaukset käsiteltiin oman näkemykseni mukaan asiantuntevasti ja huolella, vaikka myös toisenlainen näkemys on tuotu esille. Vaikka jaosto ei luo omia linjauksia, niin muutamat äänestykseen päätyneet tapaukset olivat tiukan tulkinnan mukaan sitä. Toisaalta jokaisessa äänestykseen asetetussa tapauksista oli olemassa harkinnanvara, mikäli asiaa haluttiin tulkita leveästi.

Kaiken kaikkiaan itselleni jäi myönteinen kuva tapausten käsittelystä virkamiestasolla sekä – jos rohkenen kirjoittaa – myös meidän poliittisen jaoston tasolla.