Yrittäjyys on vaihtoehto edetä uralla

Julkaistu Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 29.12.2018

Onko eläkeikää lähestyvä ihminen liian vanha uusiin työtehtäviin? Nimimerkki Ei enää nuori mutta edelleen innokas kirjoitti mielipidesivulla (HS 27.12.), ettei hän kokeneena, eläkeikää lähestyvänä työnhakijana pääse edes työhaastatteluihin.

Olen toiminut yli kahdenkymmenen vuoden ajan yrittäjänä eri muodoissa ja erilaisilla toimialoilla. Tutuiksi ovat tulleet niin yksinyrittäjyys, kimppayrittäjyys, sivutoimiyrittäjyys kuin vähemmistöosuudella toimiminenkin.

Käsieni kautta on kulkenut välillä hyvällä ja välillä kehnolla menestyksellä eri palvelualan toimialoja. Mitään yhtä yrittämisen tarinaa en ole kokenut, vaan kaikissa on ollut eri lähtökohta ja eri elinkaari.

Minulle yrittäminen on tuonut jatkuvaa uudistusmiskykyä, uusia ihmisiä ja mielekästä työuralla kulkemista – joskus eteenpäin, joskus sivuttain. Suomessa on useita toimialoja, joilla yrittäjän korkeammalla iällä on myönteinen vaikutus menestymiseen. Iän myötä suhdeverkostot, kokemuspohja ja auktoriteetti lisääntyvät.

Mikko Savelius
yrittäjä, Helsinki

Missä pienten sote-yritysten ääni?

(Julkaistu Uudessa Suomessa 15.12.2017)

Kuka pitää pienempien sosiaali- ja terveysalan yritysten ääntä? Tänään (15.12.2017) päättyy pienille sote-yrityksille tärkeä lausuntokierros sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapaudesta. Helsingin Sanomien mielipidetutkimuksen mukaan (12.12.2017) suurin osa suomalaisista kannattaa valinnanvapautta. Samalla kuitenkin halutaan, että yksityinen terveyshuolto ei kasvaisi. Mistä sitten ihmiset voisivat valita, jos yksityisiä tarjoajia ei olisi nykyistä enempää?

Ristiriitaan lienee syynä pelko. Televisio, radio ja lehdistö nostavat otsikoihin julkisen sektorin leipää nauttivan henkilön näkemykset, kun sen sijaan vaihtoehdottomuus loistaa poissaolollaan. Ihmisille jää käsitys ahneista yksityisistä sote-alan yrityksistä, kun vastaavasti julkisen sektorin – sopivasti valikoitu – toimija ei tietenkään voi ajaa omaa etuaan. Eihän?

Ei heru aikaa radiosta pienyrittäjälle

Suomessa valtaosa sosiaali- ja terveysalan yrityksistä on pieniä – enimmäkseen yhden tai kahden hengen mikroyrityksiä. Heidän leipänsä tulee vain ja ainoastaan asiakkaan valintojen seurauksena. Tällä hetkellä se tapahtuu suoraan tai asiakasseteleillä – tulevaisuudessa ehkä myös maakunnan määrittämän henkilökohtaisen budjetin kautta. Pk-yrittäjä ei ymmärrä puhetta veroparatiiseista tai yksityisten ahneudesta.

Sote-yrittäjiä on Suomessa tuhansia. Missä heidän äänensä on? Miten olisi vaikkapa tunnin mittainen haastattelu Yle Puheessa? Ei heru. Sen sijaan julkisella sektorilla työskentelevälle suodaan yksinpuhelu, jossa hän haukkuu kaikki nykyjärjestelmän vaihtoehdot yksityiseksi veroparatiisijärjestelyiksi. Pähkähullua!

Nykytilanne ajaa jätteihin muutosta tarvitaan

Julkisuudessa voivotellaan miksi muutamat terveysjätit laajenevat. Tässä vaiheessa kannattaisi poliitikkojen ja kuntapäättäjien ottaa peili käteen. Kuntien ja kuntayhtymien sote-palveluiden kilpailutuksessa yksi asia lyö kaikki muut. Nimittäin hinta. Tämä voidaan ilmaista suoraan tai epäsuoraan. Erään yrittäjän kertoman mukaan tarjouspyynnössä ilmoitettiin valintakriteerit seuraavasti: “90 % hinta ja 10 % laatu”. Koeta pienyrittäjänä tarjota uusia toimintamalleja ja yksilöllisempää hoitoa aavistuksen isommalla panostuksella. Ei onnistu.

Suomen Yrittäjien mukaan ehdotettu lakiluonnos tulisi parantamaan pk-yritysten asemaa markkinoilla. Erityisesti asiakassetelit ja henkilökohtainen budjetti parantaisivat kilpailua ja loisivat uusia toimintamalleja. Olen samaa mieltä. Paras palvelu ei taata ylhäältä annettuna yhtenä monoliittina, vaan siinä pitää olla joustovaraa. Mikäli asiakas pääsisi itse valitsemaan, niin se pakottaisi sekä julkiset että yksityiset toimijat muokkaamaan palvelupakettinsa lähtökohtaisesti yksilön tarpeiden – ei organisaation tuotantokaavion – mukaan.

Kirjoittaja sosiaalialan yrittäjä sekä Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnan jaoston jäsen.

Työllä ja yrittämisellä rahoitetaan julkiset palvelut

Kuntien tehtävänä on järjestää koulutusta ja sivistystä. (kuva: wikipedia)

Me kaupunkilaiset arvostamme kirjastoja, lähiliikuntapaikkoja, varhaiskasvatusta, katujen kunnossapitoa, nuorisotyötä, perus-, ammatti-, aikuis- ja ammattikorkeakoulutusta sekä sosiaali- ja terveyspalveluita – siis asioita joista kunnat nyt päättävät. Viimeksi mainittu siirtyy kahden vuoden kuluttua kunnilta pois maakuntiin, mutta paljon jää vielä. Lähitulevaisuudessa kunnat keskittyvät entistä enemmän jäljelle jääviin tehtäviin sekä huolehtivat niistä syntyvien menojen kattamisesta.

Toimivan ja kestävän rahalähteen löytäminen on monesti se kuntapäättäjille vaikein asia. Mikäli kunta on pahasti velkaantunut eikä sillä ole elinvoimaa, niin päättäjien ainoaksi tehtäväksi jää palveluiden karsiminen. Joskus karsiminen voi olla perusteltua, ja sen avulla saadaan esimerkiksi palveluverkostoa tehokkaammaksi ja monipuolisemmaksi. Valitettavasti toisinaan kyse on ainoastaan talouden sanelemasta pakosta. Mikäli kunta on hukannut elinvoimaisuutensa ja rahoituksen lähteensä, niin se ei ole oikeastaan enää itsenäinen ja asukkaitaan palveleva julkinen toimija.

Helsingillä kaikki edellytykset yrittäjämyönteisyyteen

Mitä voimme tehdä Helsingissä, jotta julkiset palvelut säilyvät ja kehittyvät. Huolehditaan siitä, että meiltä löytyy yrittäjyyttä ja työnteon arvostamista.  Helsingin Yrittäjät listaa kahdeksan neuvoa tuleville päättäjille:

  1. Yritystoiminta ja yrittäjät kaupungin keskiöön.
  2. Yrittäjien ja kaupungin yhteistyötä tiivistettävä uudessa pormestarimallissa.
  3. Yrityksille tarjottava yritystoimintaa tukevaa toimintaa.
  4. Hyvällä maankäytöllä edellytyksiä monipuoliselle yritystoiminnalle.
  5. Sujuva liikenne – toimiva työelämä.
  6. Yrityksille luotava kilpailukykyinen toimintaympäristö.
  7. Pienet yritykset mukaan julkisiin hankintoihin.
  8. Sote- ja maankuntauudistuksessa vahvistettava paikallista yritystoimintaa.

Hyvät julkiset palvelut rakentuvat terveeseen ja kestävään talouteen. Pidetään huolta kaupunkimme yrittäjäystävällisyydestä ja työntekokulttuurista.

Koillis-Helsingin Yrittäjien vaalipaneeli

Koillis-Helsingin Yrittäjät järjesti yrittäjille, asukkaille ja kuntavaaliehdokkaille avoimen vaalipaneelin 9. maaliskuuta 2017. Perinteisestä paneelista erotettuna jatkuvasti eturivissä istumisen sijaan meidät koillisen Helsingin kuntavaaliehdokkaat jaettiin erilaisiin työryhmiin. Ratkaisu oli erittäin onnistunut.

Tuloksena syntyi mielenkiintoisia keskusteluita, jotka aiheesta riippuen joko yhdistivät tai erottivat vastaajia ja kuulijoita. Parasta pienkeskusteluissa oli ratkaisukeskeisyys. Pienryhmissä on vaikeampi päästä kysymystä pakoon ympäri pyöreällä vastauksella, vaan joutuu aidosti pohtimaan asiaa.  Keskusteluita oli seuraamassa myös Koillis-Helsingin Lähitiedon toimittaja, ja tilaisuudesta julkaistiin lehtijuttu tämän viikon Lähitiedossa (16.3.2017, sivu 6).

Pienryhmissä haettiin ratkaisuja koillisen Helsingin imagon nostamiseksi. Itse ehdotin seuraavia toimenpiteitä.

  • Malmin radanvarren ja keskusalueiden rakentamisen tiivistäminen toisi uusia yrittäjiä erityisesti palvelualalle ja nostaisi nykyisten putiikkien kävijämääriä.
  • Aloittavat, uudet yritykset ovat ehkä määrällisesti pieniä, mutta uuden ympärille syntyvä “pöhinä” nostaisi alueen imagoa. Yksi vaihtoehto on miettiä StartUp Marian tapaista teknologiayrityksille suunnattua kaupunkivetoista rakennusta, ehkä StartUp Malmi.
  • Kannattaa myös kiinnittää huomiota pieniinkin ratkaisuihin alueella. Yksi työryhmässä noussut käytännön teko olisi paremman valaistuksen asentaminen Malmin aseman alueelle.
  • Viikkiläisenä muistutin, että saamme pian poikittaisen raide-jokerin “eteläiseen” osaan aluettamme. Lisäksi ilmoitin kannattavani “pohjoisempaa” raide-jokeri 2:n suunnittelua Malmin läpi. Se toisi laadukkaampaa joukkoliikennettä ja sitä kautta toimisi houkuttimena yrityksille.
  • Laajemmin ajatellen Helsingin kaupunki voisi avata julkisia palveluitaan kilpailuille. Yksi vaihtoehto on nykyisten liikelaitosten Staran ja Palmia avaaminen enemmän yksityisille markkinoille.
  • Samaten saisimme lisää sosiaali- ja terveyden alan yrityksiä ja kilpailua, mikäli ottaisimme laajemmin käyttöön palvelusetelit.
  • Tein myös lupauksen esittää palvelualoitetta kaupunginvaltuustossa. Siinä kuka tahansa pieni tai suuri yritys saisi esittää kustannustehokkaamman tai paremmin palvelevan vaihtoehdon kaupungin palvelulle. Kaupungin tehtävänä olisi selvittää ja antaa lausunto, mutta ei pakko ottaa vaihtoehtoa käyttöön. Viime valtuustokaudella palvelualoite kaatui vasemmistoenemmistön äänin. Kysyn seuraavalta kaupunginvaltuustolta sen yrittäjämyönteisyyttä.

 

Puolisen sataa asiakirjapyyntöä

(Julkaistu Helsingin Yrittäjät 23.1.2017)

Haluatko sosiaali- ja terveysalan yrittäjäksi? Kyseessä on säännelty ja valvottu toimiala, jossa eri viranomaiset tulevat tutuksi. Lupien hakeminen edellyttää, että yrittäjä toimittaa monipuolisesti erilaisia selvityksiä, liitteitä ja asiakirjoja viranomaisille. Hakemisesta on muodostunut mystistä salatiedettä, mikä johtuu valtion, AVI:n, Valviran ja kunnan välisen työjaon sekavuudesta ja eri käytännöistä.

Asiaan saatiin helpotusta, kun useat kunnat ottivat käyttöön Parasta palvelua -palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmän. Myönteistä asiassa on, että kerrankin yhteen nettipalveluun on koottu kuntakohtaisesti sote-palvelut, joiden on mahdollista päästä palveluseteli- ja ostopalveluihin – kuntien välillä kun on eroavaisuuksia. Toiseksi, yrittäjää helpottaa se, että tarvittavat, oikeat asiakirjat saa toimittaa sähköisesti.

Hyvinvointi vaatii asiakirjoja, siis valtavasti

Kerrankin yhdessä nettijärjestelmässä on lueteltu kaikki mahdollisesti sote-palveluihin liittyvät asiakirjat. Määrä yllätti jopa itseni. Osa viranomaisten vaatimista asiakirjoista tulee automaattisesti Tilaajavastuun kautta, mutta toiset vaativat jopa toistakymmentä sivua tarkkaa selvitystä. Luetellaan ensin perustiedot:

Arvonlisäverovelvollisuus, ennakkoperintärekisteri, kaupparekisteriote, potilasvakuutustodistus, tapaturmavakuutus, Tyel-vakuutusote, työehtosopimus, työnantajarekisteri, työterveyshuolto, vastuuvakuutustodistus, veromaksutiedot (yhteensä 11 asiakirjapyyntöä).

Kaikki on vielä tässä vaiheessa hyvin. Näillä perustiedoilla varmistetaan, että kaikki alan yrittäjät ovat hoitaneet asiallisesti velvoitteensa. Mutta sitten seuraa pitkä lista.

AVI:n ilmoitus vastuuhenkilön muutoksesta, AVI:n tai Valviran lupa ympärivuorokautisen sosiaalipalvelujen tuottamisesta, AVI:n tai Valviran todistus yksityisten sosiaalipalveluiden antajien rekisteriin kuulumisesta, AVI:n tai Valviran todistus yksityisten terveyspalveluiden antajien rekisteriin kuulumisesta, Esiopetussuunnitelma, Henkilöstöluettelo (vakanssit, nimikkeet ja koulutustiedot), Hygieniakäytännön kuvaus, Kielitodistus, Kiusaamisen ehkäisyn suunnitelma, Kunnan toimielimen tai sen määräämän viranhaltijan lausunto, Kuvaus toimipaikan välinehuollosta, Laitteiden kelpoisuustodistus, Lääkehoitosuunnitelma, Muut palvelualuekohtaiset edellytykset, Oikeus ammatin harjoittamiseen, Omavalvontasuunnitelma, Omavaraisuustodistus ja todistus ulosottorekisteristä, Palvelukohtaiset sopimusehdot, Palvelukuvaus, Pankin tai luottotietoyhtiön antama talous- ja luottokelpoisuusraportti, Pelastussuunnitelma, Pelastusviranomaisen lausunto, Poistumisturvallisuusselvitys, Rakennusvalvonnan viranomaisen lupa, Rekisteriseloste, Selvitys henkilötietolain 32§ edellyttämien toimenpiteiden toteuttamisesta, Selvitys saaduista julkisista tuista, Tilojen kelpoisuustodistus, Tilojen pohjapiirustus ja käyttösuunnitelma, Toimintakertomus, Toimintasuunnitelma, Turvallisuussuunnitelma, Varhaiskasvatussuunnitelma, Vastuuhenkilön tai muun henkilön tutkintotodistus, Vuokrasopimus, Yel-vakuutustodistus, Yhtiöjärjestys, -sopimus, tai selvitys yhteisön tai säätiön säännöistä, Ympäristöterveydenhuollon viranomaisen lausunto (yhteensä 37 asiakirjapyyntöä).

Myönnetään. Lista on täyden palvelun paketti. Sote-yrittäjät tulevat tutuksi usean yllämainitun dokumentti- ja selvityspyynnön kanssa. Itse laskin, että meidän kotisiivouspalveluistamme on tähän mennessä toimitettu lähes 40 sivua erilaista asiakirjaa, selvitystä ja liitettä.

Yrittäjän mietteitä sote-uudistuksesta

(Julkaistu Helsingin Yrittäjien blogipalvelussa 2.1.2017)

Suomen hallitus julkaisi (21.12.2016) lakiluonnoksen sosiaali- ja terveysalan (sote) uudistuksesta. Yrittäjien kannalta olennaista on, että tavalliselle kuntalaiselle tulee rajoitettu valinnanvapaus. Mallin mukaan jokainen kuntalainen käy ensin julkisella terveysasemalla. Mikäli kuntalaisella todetaan jatkohoidon tarve, voi hän tässä vaiheessa tehdä oman valinnan eri tarjoajien välillä. Teknisesti valinta hoidetaan maksusetelillä. Toinen tapa saada valinnanvapaus on sote-keskuksen myöntämä henkilökohtainen budjetti. Tosin viimeksi mainittu koskee lähinnä erityisryhmiä kuten invalideja ja vanhuksia.

Toimin yrittäjänä siivousalan yrityksessä. Meidän kuluttaja-asiakkaistamme joka kuudes kuuluu yksityisten sosiaalipalveluiden piiriin. Palvelua saavat ainoastaan henkilöt, joilla on alentunut toimintakyky ja palvelulla tuetaan itsenäistä kodin asumista. Toimintaa varten rekisteröidytään kunnalliseen sosiaalitoimeen. Toiminta on luvanvaraista, mutta yksityisellä yrittäjällä on suhteellisen vapaat valtuudet suorittaa asiakasarviot ja allekirjoittaa sopimukset. Myönteistä asiassa on, että toiminta perustuu pitkälti luottamukseen. Toisaalta jokaiseen kuntaan täytyy erikseen rekisteröityä, ja jokaisella kunnalla on oma tapansa käsitellä hakemusta. Esimerkiksi yksi kunta hyväksyy laajat valtuudet, kun toisessa kunnassa palvelutarjontaa rajataan tarkemmin.

Mielestäni koko Uudenmaan kattava sote-keskus on nykyistä järkevämpi. Tällöin yhdellä hakemuksella saadaan katettua laajempi maantieteellinen alue ja sovittua yhden viranomaisen kanssa valtuudet. Samaten raportointi ja valvonta on selkeämpi suorittaa yhden toimijan kanssa.

Uusia mahdollisuuksia?

Avautuuko tässä mahdollisuuksia uuteen liiketoimintaan? Erittäin vaikea sanoa. Voi olla, että sote-keskus kilpailuttaa laajat kokonaisuudet, jossa yksi yritys tarjoaa samassa paketissa vaikkapa ruokahuollot, kodin siivoukset ja verenpainemittaukset. Toisaalta käytäntö on opettanut, että harvemmin yksi henkilö taipuu yhdellä kotikäynnillä aivan kaikkeen. Puhumattakaan, että korkeasti koulutetun terveysalan ammattilaisen ei ole tuotannollisesti ja taloudellisesti järkevää ryhtyä siivoamaan ja raivata lumia pois pihakäytäviltä. Jonkinlaista erikoistumista siis tapahtuu väkisinkin.

Toiveena tässä kohti on, että kilpailutuksen tekee kuntalainen itse. Hän saisi käyttöönsä henkilökohtaisen budjetin, josta hän voi itse valita mitkä palvelut hän ostaa keneltäkin yksittäiseltä tarjoajalta. Tämä avaisi mikro- ja pienyrittäjille parhaat mahdollisuudet kilpailla henkilökohtaisella, laadukkaalla palvelulla.

Työsuhteen muutokset vuodelle 2017

Vuodenvaihde tuo mukanaan runsaasti muutoksia työelämän pelisääntöihin. Muutokset vievät elinkeinoelämää järkevämpään suuntaan ja auttavat ihmisiä työllistymään nopeammin. Toisaalta yrityksen henkilöstömäärän kasvulle tulee keinotekoiset esteet. Suurista kysymyksistä listalta puuttuu paikallisen sopimisen lisääminen – asia johon toivottavasti palataan lähiaikoina.

Listasin työsuhteen muutokset vuodelle 2017 tiivistetysti ja yksinkertaistetusti. Kannattaa tutustua asiasta kirjoitettuihin tarkempiin reunaehtoihin ja poikkeuksiin.

  • Koeaika pitenee 6 kuukauteen (nyt 4 kuukautta).
  • Takaisinottovelvollisuus lyhenee 4 kuukauteen (nyt 9 kuukautta).
  • Pitkäaikaistyöttömän voi palkata ilman perusteluita määräaikaiseen työsuhteeseen.
  • Työnantajan sivukulut pienenevät (TyEL -0,2%, työttömyysvakuutusmaksu -0,45%, sosiaaliturvamaksu -1,04%).
  • Työnantajalle 2.500 euron kertakorvaus perhevapaasta.
  • Yli 30 hengen yritys joutuu järjestämään irtisanotuille koulutusta ja työterveyshoidon 6 kuukauden ajan työsuhteen päättymisestä.

Muutokset helpottavat työnantajan kynnystä palkata uusia ihmisiä. Erityisen ilahduttava on naisvaltaisia aloja koskettava kertakorvaus perhevapaasta – Yrittäjänaiset ovat vuosia ajaneet vanhemmuudenkulujen tasaamista. Ainoa tässä yhtälössä työllistämistä haittaava asia on yli 30 hengen yrityksille asetetut lisävelvoitteet. Mikäli yrityksen henkilömäärä lähestyy tätä rajapyykkiä, niin yrittäjälle tulee eteen valintatilanne haluaako hän ottaa riskiä uusista, kalliista velvoitteista – vai pelaako hän varman päälle ja rajaa henkilömäärän alle 30.

Tutkimus: Valtaosa kannattaa sote-palveluiden valinnanvapautta

(Julkaistu Uusi Suomi 20.12.2016)

Suomen Yrittäjät julkaisi (20.12.2016) tutkimuksen suomalaisten näkemyksistä sosiaali- ja terveyspalveluiden (sote) valinnanvapauteen. Tutkimuksen mukaan peräti 70 prosenttia pitää valinnanvapautta melko tai erittäin tärkeänä. Tämä on erittäin rohkaisevaa niiden sote-yrittäjien, päättäjien ja asiantuntijoiden kannalta, jotka ovat suhtautuneet myönteisesti sote-uudistuksen yhteydessä liitettävään valinnanvapauteen.

Tutkimuksessa kysyttiin tulisiko kaikkia sote-palveluiden tuottajia kohdella samalla tavalla riippumatta niiden omistuspohjasta. Tällä tarkoitetaan sitä, että saako omistaja olla julkinen, yksityinen tai järjestö. Tähän kysymyksen vastasi myönteisesti 67 prosenttia. Ainoastaan 13 prosenttia suhtautui asiaan melko tai erittäin kielteisesti.

Sen sijaan mielipiteet miten sote-uudistus ja valinnanvapaus tulevat toteumaan jakautuvat. Ainoastaan 29 prosenttia uskoi palveluiden parantuvan ja 31 prosenttia arvioi niiden heikentyvän. Palveluiden arvioidaan pysyvän ennallaan 20 prosentin mielestä ja saman suuruinen joukko ei osannut arvioida asiaa. Toteutumista varjostaa suuri epävarmuus. Alueellisesti katsoen pääkaupunkiseutulaiset arvioivat palveluiden paranevan, kun vastaavasti muissa Suomen kaupungeissa ei jaettu samaa optimismia.

Suomessa lähes 20 000 sote-yritystä

Yksityinen hyvinvointiala (sote-ala) työllistää enimmäkseen pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Yksityisistä terveysalan yrityksistä vajaa 16 000 on alle 50 henkilön yrityksiä. Vastaavasti yli 50 hengen yrityksiä on alle sata.  Tosin viimeksi mainittujen osuus henkilöstöstä ja liikevaihdosta on yli 40 prosenttia. Vastaavasti sosiaalipalvelualalla toimii yli 3 000 yritystä. Kuvaavaa on, että yksityiset hoitavat kolmanneksen lääkäripalveluista, puolet hammashuollosta sekä yli puolet erityisryhmien asumispalveluista ja lastensuojelusta.

Yksityinen hyvinvointiala haluaa reilua kilpailua, jossa myös pienet yrittäjät pääsisivät mukaan. Tähän on esitetty palvelusetelimallia, jossa jokainen kuntalainen saisi tehdä itse päätöksensä missä hän asioi. Tällöin jokainen tuottaja – myös julkinen tarjoaja – joutuisi kuuntelemaan asiakasta tarkalla korvalla. Muutoksen tuulet puhaltavat jo. Ensimmäistä kertaa kunnallisten terveyskeskusten henkilökunnalta on alettu kyselemään heidän hyvinvointiaan ja kehittämisajatuksia. Tätä ei ole aikaisemmin tapahtunut. Muutos parempaan asiakaspalveluun lähtee siitä, että organisaation alinta porrasta kuunnellaan ja se saa vastuuta.

Toimiva kaupunki elää työstä ja yrittämisestä

Yrittäjäsanomat listasi numerossaan 9/2016 eri kuntien yrittäjävaltuutettujen määrään kunnanvaltuustoissa. Parhaimpiin prosenttiosuuksiin pääsivät pienet kunnat, kuten Petäjävesi, Vesilahti ja Joutsa. Niissä saattoi parhaimmillaan jopa yli puolet valtuutetuista olla yrittäjiä. Tämä asetelman myötä pienet kunnat ovat hyvin herkkiä kuuntelemaan paikallisten yrittäjien toiveita.  Haastatellut päättäjät antoivat kiitosta siitä, että kuntien päätöksentekoon on saatu näin luovuutta nähdä asiat toisin sekä saatu käytännön työelämän kokemusta.

Valitettavasti Helsingin valtuuston jäsenistä ainoastaan 15 prosentilla on yrittäjätaustaa. Tulos on lähellä häntäpäätä. Käytännössä tämä näkyy siinä, että asiat hoidetaan kuten “aina ennenkin” – virkamiehet valmistelevat päätökset ja valtuutettujen tehtäväksi jää vain päättää. Tosin rehellisyyden nimissä on sanottava, että virkamiesvalmistelut ovat laajentuneet viime vuosina siten, että asukkaita ja järjestöjä – kuten Helsingin Yrittäjiä ja kaupunginosayhdistyksiä – kuullaan yhä varhaisemmassa vaiheessa. Toisaalta yrittäjien puute on näkynyt siinä, että yrittäjämyönteiset aloitteet – kuten palvelualoite –  ovat pysähtyneet jo kaupunginhallituksessa tai viimeistään valtuustossa. Helsingissä tämä tapahtui vuonna 2013, jolloin palvelualoite kaatui Vasemmistoliiton, SDP:n ja Vihreiden vastustukseen.

Mutta tapahtuu paljon hyvääkin. Nimittäin Helsingin kaupunki on ottanut yhdeksi arvoksi yrittäjämyönteisyyden. Paperilta on pitkä matka käytäntöön, mutta jotain konkreettistakin tapahtuu. Marian sairaala remontoitiin vuoden 2016 aikana aloitteleville kasvuyrityksille, ja nyt Startup Maria on lajissaan pohjoismaiden suurin. Keskuksen on kerännyt saman katon peräti 60 alkuvaiheen kasvuyritystä.

Helsingillä on vielä matkaa Suomen yrittäjäystävällisemmäksi kunnaksi, mutta kyllä meillä kaikki edellytykselle sille löytyvät. Tehdään Helsingistä paras paikka onnistumiselle. Toimiva kaupunki elää työstä ja yrittämisestä.